Intensiivinen avokuntoutus päihdetoipumisen ja rikollisuudesta irrottautumisen tukena – Tapaustutkimus kuntoutuksen vaikutusten rakentumisesta

Abstract

Tässä julkaisussa kuntoutuksen vaikuttavuutta tutkitaan kriittisen realismin sekä Blomin ja Morénin CAIMeR-teorian näkökulmasta. Tällöin tarkasteltavana on kuntoutuksen ja sen vaikutusten ohella vaikuttavat mekanismit, eri toimijat sekä kontekstin merkitys. Kyseessä on tapaustutkimus, jonka kohteena on Hyvän elämän malliin (GLM) perustuva ryhmämuotoinen avokuntoutus, jossa hyödynnetään myös yksilötapaamisia sekä verkosto-, perhe- ja läheistyötä. Kuntoutuksen asiakkaat ovat valvotussa koevapaudessa olevia ja muita rikostaustaisia päihdekuntoutujia.

Tutkimuksessa kysytään, miten tarkasteltava intensiivinen avokuntoutus tukee rikostaustaisten asiakkaiden kuntoutumista ja rikollisuudesta irrottautumista. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla kuntoutuksen asiakkaita, entisiä asiakkaita, työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita. Tutkimus osoittaa, että intensiivisen kuntoutus tarjoaa rikostaustaisille päihdekuntoutujille hyvän mahdollisuuden rikoksettoman arjen opetteluun vankilan ulkopuolella. Tutkimus tekee näkyväksi intensiivisen avokuntoutuksen moninaisen merkityksen rikostaustaisten henkilöiden kuntoutumisen kannalta. Samaten tutkimus osoittaa kriittisen realismin näkökulman ja CAIMeR-teorian käyttökelpoisuuden kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.