Työmotivaatioon vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja kehittäminen : case: TAMK Liiketalous

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee työmotivaatioon vaikuttavien tekijöiden tunnistamista ja kehittämistä Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikön henkilöstön osalta. Teoriaosuudessa tarkastellaan sisäistä ja ulkoista motivaatiota sekä käsitellään motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Työmotivaation osalta pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä ja niiden edistämistä. Lisäksi tarkastellaan keskeisimpiä työmotivaatio- ja motivaatioteorioita.

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa TAMKin liiketalouden henkilöstön työmotivaatiosta, jotta organisaatio voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia työmotivaation ylläpitämiseksi tulevaisuudessa. Tarkoituksena oli kartoittaa määrällisellä ja laadullisella tutkimuksella henkilöstön työmotivaatioon liittyviä tekijöitä ja analysoida miten työmotivaatiota voi kehittää. Samalla haluttiin tutkia, onko demografiatekijöillä merkitystä koettuun työmotivaatioon.

Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, joka lähetettiin 35 henkilölle sähköpostilla ja siihen saatiin 12 vastausta. Tutkimuksen mukaan suuri merkitys työmotivaatioon oli johtamisella ja esihenkilötyöllä, työn autonomialla ja kiinnostavuudella, positiivisella ilmapiirillä, hyvällä työyhteisöllä, onnistumisen kokemuksilla, omalla asenteella, elämänhallinnan tunteella, oman elämän mielekkyydellä ja työn ja vapaa-ajan tasapainolla. Avointen kysymyksien keskeisimmiksi teemoiksi nousivat työhyvinvointi ja sen edistäminen eri tavoilla sekä ylemmän tason johtamisen parantaminen, autonomian lisääminen sekä mahdollisuus työn muokkaamisen.

Tutkimuksen vähäisen vastausmäärän vuoksi demografiatekijöiden merkitystä työmotivaatioon ei pystytty arvioimaan luotettavasti. Tutkimuksessa saatiin kumminkin viitteitä siitä, että nuoremmat ikäluokat arvostavat enemmän hyvinvointia ja viihtyvyyttä työpaikalla kuin korkeammat ikäluokat, sekä he kokivat palkkiojärjestelmillä olevan suurempi merkitys työmotivaatioon.

Kehitysehdotuksissa esitettiin työhyvinvoinnin kehittämistä, työn autonomian lisäämistä, mahdollisuutta työn muokkaamiseen, työsuhde-etujen harmonisointia ja työyhteisön sekä johtamisen kehittämistä kollektiivisempaan suuntaan.

This thesis is about identifying and developing factors that affect work motivation of the staff of Tampere University of Applied Sciences' Business unit. The theoretical part of the thesis discusses internal and external motivation and examines factors that influence motivation. Regarding work motivation, the thesis reflects on the factors that affect it and how it can be promoted. Additionally, the thesis examines the most essential theories of work motivation and motivation in general.

The purpose of the thesis was to gain knowledge about what motivates the staff at TAMK's Business unit. The result is intended for the organization to benefit from the research to facilitate maintaining work motivation in the future. The goal was to utilize quantitative and qualitative methods to identify staff’s motivation towards work and analyze how it can be facilitated. Additionally, the study investigated whether demographic factors have an impact on work motivation.

The study was conducted as an online survey, which was sent to 35 people via email, and 12 responses were received. According to the study, leadership and supervisory work, work autonomy and interesting tasks, positive atmosphere, good working community, experiences of success, personal attitude, sense of life control, meaningfulness of one's own life, and work-life balance were found to have a significant impact on work motivation. The most significant themes from the open-ended questions were well-being and how it is being promoted in different ways, as well as improving higher-level leadership. Increasing autonomy was also desired, along with the ability to modify work.

Due to the low response rate of the study, the significance of demographic factors on work motivation could not be reliably assessed. However, the study did indicate that younger age groups valued well-being and enjoyment in the workplace more than older age groups, and they perceived reward systems to have a greater impact on work motivation.

The development proposals included improving workplace well-being, increasing job autonomy, providing opportunities for modifying work, harmonizing employee benefits developing both the work community and leadership into a more collective direction.