Työhyvinvoinnin kehittäminen avosairaanhoidossa
Pihlgren, Elina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304266534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304266534
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tavoitteena oli selvittää työhyvinvoinnin tilaa avosairaanhoidon työyksikössä sekä perustaa yksikköön työhyvinvointiryhmä, joka kehittäisi työhyvinvointia työyhteisön avustuksella. Tarkoituksena oli saada säännönmukaista ja monipuolista työhyvinvointia lisäävää toimintaa organisaatioon ja lisätä työhyvinvointia päivittäiseen arkeen, sillä työhyvinvointi on merkityksellistä niin organisaatiolle kuin henkilöstölle. Koska työelämä muuttuu jatkuvasti, on työhyvinvointi erittäin oleellista työntekijöiden jaksamisen kannalta.
Kehittämistyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana. Henkilöstöltä kerättiin aineistoa liittyen työhyvinvoinnin kokemukseen ja työhyvinvointitoiminnan kehittämiseen. Ryhmätapaaminen pidettiin työhyvinvointiryhmän jäsenten kanssa. Aineistoa analysoitiin sekä määrällisesti, että laadullisesti käyttäen sisällönanalyysia. Alkukartoitus tehtiin Webropol-kyselyn avulla. Kyselyssä käytettiin määrällistä ja laadullista tutkimusmenetelmää. Työhyvinvointiryhmän tapaamisessa saatiin lisää kehitysideoita, jotka pohjautuivat kyselyssä saatuihin vastauksiin. Kehittämistyön loppuvaiheessa avosairaanhoidon henkilöstölle järjestettiin työhyvinvointi (tyhy)-iltapäivä, jonka ohjelma perustui kyselyyn vastanneiden esittämiin toiveisiin. Kohderyhmältä pyydettiin Webropol-kyselyn avulla myös palautetta työhyvinvointiryhmässä käydyistä keskusteluista sekä jo toteutetuista työhyvinvointia lisäävistä toiminnoista työyksikössä. Palautekyselyyn sai vastata nimettömästi.
Kohderyhmässä työhyvinvointia pidettiin tärkeänä. Keskeisiä työhyvinvointiin vaikuttavia asioita olivat vastaajien mukaan esimerkiksi yhteishenki, tasapuolisuus ja kehityskeskustelut ja työhyvinvoinnin kehittämistä toivottiin jatkettavan säännöllisesti. Työhyvinvointiryhmän toiminta jatkuu hyvinvointialueeseen siirtymisen jälkeen. Tällä hetkellä työyhteisön työhyvinvoinnin tila on hyvä, mutta kehitettäviä osa-alueita on myös löydetty. Osa-alueiden esilletuominen ja niiden kehittämiseen ryhtyminen on ratkaisu parempaan työhyvinvointiin.
Kehittämistyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana. Henkilöstöltä kerättiin aineistoa liittyen työhyvinvoinnin kokemukseen ja työhyvinvointitoiminnan kehittämiseen. Ryhmätapaaminen pidettiin työhyvinvointiryhmän jäsenten kanssa. Aineistoa analysoitiin sekä määrällisesti, että laadullisesti käyttäen sisällönanalyysia. Alkukartoitus tehtiin Webropol-kyselyn avulla. Kyselyssä käytettiin määrällistä ja laadullista tutkimusmenetelmää. Työhyvinvointiryhmän tapaamisessa saatiin lisää kehitysideoita, jotka pohjautuivat kyselyssä saatuihin vastauksiin. Kehittämistyön loppuvaiheessa avosairaanhoidon henkilöstölle järjestettiin työhyvinvointi (tyhy)-iltapäivä, jonka ohjelma perustui kyselyyn vastanneiden esittämiin toiveisiin. Kohderyhmältä pyydettiin Webropol-kyselyn avulla myös palautetta työhyvinvointiryhmässä käydyistä keskusteluista sekä jo toteutetuista työhyvinvointia lisäävistä toiminnoista työyksikössä. Palautekyselyyn sai vastata nimettömästi.
Kohderyhmässä työhyvinvointia pidettiin tärkeänä. Keskeisiä työhyvinvointiin vaikuttavia asioita olivat vastaajien mukaan esimerkiksi yhteishenki, tasapuolisuus ja kehityskeskustelut ja työhyvinvoinnin kehittämistä toivottiin jatkettavan säännöllisesti. Työhyvinvointiryhmän toiminta jatkuu hyvinvointialueeseen siirtymisen jälkeen. Tällä hetkellä työyhteisön työhyvinvoinnin tila on hyvä, mutta kehitettäviä osa-alueita on myös löydetty. Osa-alueiden esilletuominen ja niiden kehittämiseen ryhtyminen on ratkaisu parempaan työhyvinvointiin.