mEGFP:n stabiilisuuden määritys
Ristolainen, Sanni (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304276689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304276689
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää monomeerisen vihreän fluoresoivan proteiinin (mEGFP) stabiilisuutta. Tarkoituksena oli saada selville, mikä olisi mEGFP proteiinin optimi säilytyspitoisuus, sekä selvittää proteiinin kokonaismäärän mittaamiseen käytettävien analyysimenetelmien mittaustarkkuudet. Opinnäytetyö suoritettiin Turun ammattikorkeakoululle osana tutkimusryhmän Uudet materiaalit ja prosessit hanketta AMBioPharma.
Opinnäytetyön aikana tarkasteltiin analyysimenetelmiin käytettäviä naudan seerumi albumiini (BSA) standardeja. Tutkittiin, mitkä BSA-standardien standardikuvaajan sovitteet antaisivat parhaan korrelaatiokertoimen ja millaisella standardisovitteella standardit tulisi esittää.Tutkittavalle proteiinille suoritettiin testauksina jäädytys-sulatussyklejä ja puskurinvaihtoja. Analyysimenetelminä toimivat BCA- ja fluoresenssimittaukset, joilla opinnäytetyön tulokset saatiin.
Tulosten perusteella BCA-analyysimenetelmää käytettäessä kannattaisi käyttää kaupallista 2 mg/ml:n BSA-ampullista valmistettuja standardeja ja sovitteena toisen asteen polynomifunktiota. mEGFP:n säilytykselle optimipitoisuus olisi 1 mg/ml, mutta pitoisuus väliltä 5-8 mg/ml soveltuisi.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa Turun ammattikorkeakoululla suoritettaessa laboratoriotöitä aiheen parissa sekä AMBioPharman hankkeessa mEGFP:n varastoinnissa. Tiedot helpottavat analyysimenetelmien käyttöä sekä parantavat mEGFP:n säilyvyyttä.
Opinnäytetyön aikana tarkasteltiin analyysimenetelmiin käytettäviä naudan seerumi albumiini (BSA) standardeja. Tutkittiin, mitkä BSA-standardien standardikuvaajan sovitteet antaisivat parhaan korrelaatiokertoimen ja millaisella standardisovitteella standardit tulisi esittää.Tutkittavalle proteiinille suoritettiin testauksina jäädytys-sulatussyklejä ja puskurinvaihtoja. Analyysimenetelminä toimivat BCA- ja fluoresenssimittaukset, joilla opinnäytetyön tulokset saatiin.
Tulosten perusteella BCA-analyysimenetelmää käytettäessä kannattaisi käyttää kaupallista 2 mg/ml:n BSA-ampullista valmistettuja standardeja ja sovitteena toisen asteen polynomifunktiota. mEGFP:n säilytykselle optimipitoisuus olisi 1 mg/ml, mutta pitoisuus väliltä 5-8 mg/ml soveltuisi.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa Turun ammattikorkeakoululla suoritettaessa laboratoriotöitä aiheen parissa sekä AMBioPharman hankkeessa mEGFP:n varastoinnissa. Tiedot helpottavat analyysimenetelmien käyttöä sekä parantavat mEGFP:n säilyvyyttä.