Naisten autismi: miten tunnistaa piirteet "naamion" takaa
Purtonen, Nora (2023)
Purtonen, Nora
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304286745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304286745
Tiivistelmä
Autismin on aina oletettu olevan yleisempää miehillä kuin naisilla, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että sukupuolierot sen esiintyvyydessä ovat aiemmin raportoitua pienempiä. Autismikirjon häiriön ydinoireet ovat kaikilla samat, mutta ne eivät ole naisilla ja tytöillä aina niin näkyviä. Naisilla autismin oireet painottuvat usein enemmän mielenterveyden häiriöihin. Suurin syy miksi naisten autismia ei tunnisteta, on heidän kykynsä peittää ja naamioida oireensa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kokemustietoa hyödyntäen naisten autismia oireiden naamioinnin näkökulmasta. Työn tavoitteena oli selvittää, miten naisten autismikirjon häiriön piirteitä voitaisiin paremmin tunnistaa, niin että henkilöä osattaisiin tukea ja tarvittaessa ohjata oikea-aikaisesti terveydenhuollon piiriin tutkimuksiin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmiksi valikoituivat puolistrukturoitu teemahaastattelu ja ennen haastattelua toteutettu Webropol-ohjelmalla laadittu taustatietokysely. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä neljää kognitiivisesti hyvätasoista autismikirjon diagnoosin tai -piirteitä omaavaa täysi-ikäistä naista. Haastattelut toteutuivat joulukuussa 2022 joustavasti henkilöiden valitsemalla tavalla. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen ja sieltä nousi esiin yhteneväisiä teemoja. Aineiston tulkinnassa painotettiin myös kokemuksen tutkimuksen lähtökohtia.
Tämän tutkimuksen mukaan psykiatrinen komorbiditeetti on yleistä kognitiivisesti hyvätasoisilla autismikirjon naisilla ja kokemukset syrjinnästä ovat tyypillisiä. Suurempi tarve vastavuoroiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja tarve tulla hyväksytyksi saa naiset käyttämään oireiden naamiointia selviytymiskeinona, mutta pitkään jatkuessaan se vaikuttaa negatiivisesti identiteetin kehittymiseen, aiheuttaa loppuun palamisia ja vaikeuttaa oireiden tunnistamista. Kokemustietoa hyödyntäen naamiointikäyttäytymisestä löytyi paljon yhteneväisiä piirteitä, jotka voivat helpottaa sen ja mahdollisten autismioireiden tunnistamista.
Naisten autismia ja oireiden naamiointia tulisi ehdottomasti tutkia lisää. Ammattilaisten olisi tärkeää ymmärtää naamiointikäyttäytymistä ja sen ilmenemistä, ja äärimmäisen tärkeää olisi myös muuttaa yhteiskunnassa vallitsevia asenteita erilaisuutta kohtaan. Parhaimmillaan se olisi ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä.
Asiasanat: naisten autismikirjon häiriö, oireiden naamiointi, leimautuminen
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmiksi valikoituivat puolistrukturoitu teemahaastattelu ja ennen haastattelua toteutettu Webropol-ohjelmalla laadittu taustatietokysely. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä neljää kognitiivisesti hyvätasoista autismikirjon diagnoosin tai -piirteitä omaavaa täysi-ikäistä naista. Haastattelut toteutuivat joulukuussa 2022 joustavasti henkilöiden valitsemalla tavalla. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen ja sieltä nousi esiin yhteneväisiä teemoja. Aineiston tulkinnassa painotettiin myös kokemuksen tutkimuksen lähtökohtia.
Tämän tutkimuksen mukaan psykiatrinen komorbiditeetti on yleistä kognitiivisesti hyvätasoisilla autismikirjon naisilla ja kokemukset syrjinnästä ovat tyypillisiä. Suurempi tarve vastavuoroiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja tarve tulla hyväksytyksi saa naiset käyttämään oireiden naamiointia selviytymiskeinona, mutta pitkään jatkuessaan se vaikuttaa negatiivisesti identiteetin kehittymiseen, aiheuttaa loppuun palamisia ja vaikeuttaa oireiden tunnistamista. Kokemustietoa hyödyntäen naamiointikäyttäytymisestä löytyi paljon yhteneväisiä piirteitä, jotka voivat helpottaa sen ja mahdollisten autismioireiden tunnistamista.
Naisten autismia ja oireiden naamiointia tulisi ehdottomasti tutkia lisää. Ammattilaisten olisi tärkeää ymmärtää naamiointikäyttäytymistä ja sen ilmenemistä, ja äärimmäisen tärkeää olisi myös muuttaa yhteiskunnassa vallitsevia asenteita erilaisuutta kohtaan. Parhaimmillaan se olisi ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä.
Asiasanat: naisten autismikirjon häiriö, oireiden naamiointi, leimautuminen