Lannoitteen sijainnin vaikutus ohrasadon laatuun ja määrään: Junkkari, Kauhavan peltokoe

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset kylvömenetelmät vaikuttavat ohrasadon laatuun ja määrään. Opinnäytetyössä keskityttiin neste- ja raelannoitteen sekä lannoitteen sijainnin sekä lannoitemäärän vaikutusten arviointiin kasvin sadonmuodostuksessa. Peltokokeet olivat osa Business Finlandin rahoittamaa LEVITOI-hanketta, jonka tarkoituksena on pyrkiä löytämään uusia laite- ja työkoneratkaisuja sekä lisätä markkinoiden uuden maatalous- ja työkonetekniikan osaamista. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Junkkari Oy. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, jotka aiheuttavat erilaisia haasteita peltoviljelyssä. Samaan aikaan kilpailu markkinoilla kiristyy, minkä vuoksi markkinoilla tulee toimia yhä kilpailukykyisemmin. Tähän yhtenä ratkaisuna on lannoituksen ja kylvökustannusten optimoiminen, sillä ne parantavat maatalousyrittäjän taloudellista tulosta. Peltokokeen viljelykasvina oli Toria-ohra ja koejäseninä olivat nestelannoitus samaan kylvöriviin, normaali lannoitus eri kylvöriviin, vähennetty lannoitus eri kylvöriviin, jaettu lannoitus samaan kylvöriviin, normaali lannoitus samaan kylvöriviin ja vähennetty lannoitus samaan kylvöriviin. Koejäsenten ruutujen koko oli 240 m pitkä ja 20 m leveä. Kasvukauden aikana koejäsenistä tutkittiin satokomponentit, orastumistiheys, tähkällisten pää- ja sivuversojen määrä sekä pää- ja sivuversojen tähkien jyvämäärä. Sadonkorjuun jälkeen koejäsenien satomäärät punnittiin sekä sadon laatutekijät mitattiin lajitellusta ja kuivatusta sadosta. Kasvukausi 2022 oli sääolosuhteiden suhteen vaihteleva. Alkukesä ja loppukesä olivat sateisia, mutta keskikesällä oli niukkuutta vedestä. Lämpösummaa kertyi riittävästi Toria-ohralle. Peltokokeiden kylvötyöt ajoittuivat toukokuun loppuun, jolloin seuraavan viikon kuluessa satoi 40 mm. Sateet liettivät peltolohkon pinnan, minkä jälkeen koejäsenet kuorettuivat. Kuorettumisen takia tavoitellusta 500 kpl/m2 kylvötiheydestä jäätiin lähes jokaisella koejäsenellä. Orastuvuuksissa oli koejäsenten välillä eroja, mutta kasvuston kehittyessä erot tasoittuivat. Yhdestä kasvukaudesta saatavat tulokset osoittivat, että kun lannoite ja siemen sijoitetaan eri kylvöriveihin, saadaan keskimäärin korkeampi sato. Kuitenkin suurin yksittäinen satomäärä saatiin, kun lannoite ja siemen sijoitettiin samaan kylvöriviin. Sadonlaatu on parempi, mitä korkeampi satomäärä on.