Jordbearbetningsintensiteten och dess inverkan på mark- och växthälsan
Westerholm, Emilia (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304286794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304286794
Tiivistelmä
Jordbearbetningen och dess intensitet påverkar grödan och marken på olika sätt och är en viktig fråga inom hållbar växtodling. Vilken bearbetningsmetod som lämpar sig bäst i ett enskilt fält är ändå något som måste bestämmas utifrån fältet och grödan som ska odlas.
I ett försök på Nylands Svenska Lantbrukssällskaps (NSL) försöksgård i Västankvarn jämfördes tre olika intensiva bearbetningsmetoder med avseende på mark- och växthälsan: plöjning, reducerad bearbetning med kultivator samt direktsådd. Hypotesen i detta arbete är att förutsatt god markvård och en ändamålsenlig växtföljd kan ren direktsådd ge lika höga skörderesultat som reducerad eller intensiv jordbearbetning.
Aspekterna som beaktas är grödans avkastning, förekomsten av ogräs och växtsjukdomar, markegenskaper samt daggmaskförekomsten.
Den största skörden kom från det plöjda ledet och den största ogräsförekomsten var i det direktsådda ledet. Resultaten med avseende på bland annat skörd och ogräsförekomsten stämmer bra överens med tidigare försöksresultat. Däremot skiljer sig resultaten i fråga om växtsjukdoms- och daggmaskförekomsten från förväntningarna. I och med den torra växtperioden 2021 blev resultaten i försöket inte så tydliga som förväntat men man kan ändå se skillnader mellan de olika bearbetningsmetoderna.
Tidigare försök och studier tyder på ökad skörd med plöjning och intensiv bearbetning till följd av nedbrukningen av växtrester, ogräsfrön och sjukdomar. Däremot kan plöjning till samma djup flera år i rad leda till problem med plogsula och markpackning till följd av fler körningar samt minskad mängd daggmaskar. En mer reducerad och mindre intensiv bearbetningsmetod kan ge en lägre totalskörd men minska arbetsintensiteten på fältet, samt resultera i mindre markpackning och större biologisk aktivitet i jorden.
Maanmuokkaus ja sen intensiteetti vaikuttavat kasviin ja maahan eri tavoilla ja tämä on tärkeä huomioida kestävässä kasvintuotannossa. Mikä maanmuokkausmenetelmä sopii parhaiten kullekin pellolle, riippuu pellosta ja siinä viljeltävästä kasvista.
Tämä opinnäytetyö, joka on kokeen muodossa, on suoritettu NSL-koetilalla Västankvarnissa. Työssä vertailtiin kolmea eri intensiivistä maanmuokkaus-menetelmää maan- ja kasvinterveyden osalta: kyntö, kevytmuokkaus kultivaattorilla ja suorakylvö.
Hypoteesi tässä työssä on, että hyvän maanhoidon ja sopivan viljelykierron suorakylvöllä voi saada yhtä hyviä satotuloksia kuin kevytmuokkauksella ja kynnöllä.
Seikat, jotka huomioidaan, ovat viljan sato, rikkaruohojen ja kasvitautien esiintyminen, maan ominaisuudet ja kastematojen määrä.
Korkein sato saatiin kynnöstä ruuduissa ja suurin rikkaruohon esiintyminen oli suorakylvöruudussa. Muun muassa sadon ja rikkaruohojen tulokset täsmäävät hyvin muiden aiempien tulosten kanssa. Toisaalta kasvitautien ja kastematojen esiintyminen eroavat odotuksesta. Kuivuuden vuoksi vuonna 2021 kasvien kasvun tulokset kokeessa eivät olleet odotuksen mukaiset, mutta oli kuitenkin mahdollista havaita ero eri muokkausmenetelmien välillä.
Aiemmat kokeet ja tutkimukset viittaavat korkeampaan satoon kynnön ja intensiivisen maanmuokkauksen seuraksensa, koska kasvinjäänteet, rikkaruohojen siemenet ja taudit on käännetty maahan. Toisaalta kyntö samalle syvyydelle monta vuotta peräkkäin voi johtaa ongelmiin kyntöpohjan ja maaperän tiivistymisen kanssa. Sen lisäksi useammat kynnöt voivat johtaa kastematojen määrän vähenemiseen. Kevyempi ja vähemmän intensiivinen muokkaus voi antaa pienemmän sadon mutta myös vähentää työtehon tarvetta pellolla. Kevyempi maaperän tiivistäminen edesauttaa suurempaa biologista aktiviteettia maassa.
Tillage and its intensity affect crop and soil in different ways, and is an important question in the matter of sustainable crop production. Which tillage method is the most suitable for an individual field needs to be decided considering the field and what crop is going to grow there.
In a field trial at Nylands Svenska Lantbrukssällskaps (NSL) reseach farm at Västankvarn, three different intense tillage methods regarding ground and crop health were compared: plowing, reduced tillage with cultivator and no-till. The hypothesis of this thesis is that provided good soil care and appropriate crop rotation no-tillage could give as high yields as reduced tillage and plowing.
The aspects which are considered are yield, occurrence of weeds and plant diseases, soil properties and occurrence of earthworms.
The highest yield was obtained from the ploughed plot and the biggest weed occurrence was observed in the no-till plot. The results regarding yield and weed occurrence match with previous trial results. On the other hand, the results regarding plant diseases and earthworm occurrence did not follow the expectations. As a result of the dry growing season 2021 the results were not as obvious as expected, but there are differences between the tillage methods.
Previous trials and studies indicate higher yield with ploughing and intensive tillage because of decomposition of crop debris, weed seeds and plant diseases. On the other hand, ploughing to the same depth for many years can cause problems with plough-pan and soil compaction, because of more intensive trafication and fewer earthworms. Reduced and less intensive tillage may give a lower yield but decreases work load in the field, as well as soil compaction, while increasing biological activity in the soil.
I ett försök på Nylands Svenska Lantbrukssällskaps (NSL) försöksgård i Västankvarn jämfördes tre olika intensiva bearbetningsmetoder med avseende på mark- och växthälsan: plöjning, reducerad bearbetning med kultivator samt direktsådd. Hypotesen i detta arbete är att förutsatt god markvård och en ändamålsenlig växtföljd kan ren direktsådd ge lika höga skörderesultat som reducerad eller intensiv jordbearbetning.
Aspekterna som beaktas är grödans avkastning, förekomsten av ogräs och växtsjukdomar, markegenskaper samt daggmaskförekomsten.
Den största skörden kom från det plöjda ledet och den största ogräsförekomsten var i det direktsådda ledet. Resultaten med avseende på bland annat skörd och ogräsförekomsten stämmer bra överens med tidigare försöksresultat. Däremot skiljer sig resultaten i fråga om växtsjukdoms- och daggmaskförekomsten från förväntningarna. I och med den torra växtperioden 2021 blev resultaten i försöket inte så tydliga som förväntat men man kan ändå se skillnader mellan de olika bearbetningsmetoderna.
Tidigare försök och studier tyder på ökad skörd med plöjning och intensiv bearbetning till följd av nedbrukningen av växtrester, ogräsfrön och sjukdomar. Däremot kan plöjning till samma djup flera år i rad leda till problem med plogsula och markpackning till följd av fler körningar samt minskad mängd daggmaskar. En mer reducerad och mindre intensiv bearbetningsmetod kan ge en lägre totalskörd men minska arbetsintensiteten på fältet, samt resultera i mindre markpackning och större biologisk aktivitet i jorden.
Maanmuokkaus ja sen intensiteetti vaikuttavat kasviin ja maahan eri tavoilla ja tämä on tärkeä huomioida kestävässä kasvintuotannossa. Mikä maanmuokkausmenetelmä sopii parhaiten kullekin pellolle, riippuu pellosta ja siinä viljeltävästä kasvista.
Tämä opinnäytetyö, joka on kokeen muodossa, on suoritettu NSL-koetilalla Västankvarnissa. Työssä vertailtiin kolmea eri intensiivistä maanmuokkaus-menetelmää maan- ja kasvinterveyden osalta: kyntö, kevytmuokkaus kultivaattorilla ja suorakylvö.
Hypoteesi tässä työssä on, että hyvän maanhoidon ja sopivan viljelykierron suorakylvöllä voi saada yhtä hyviä satotuloksia kuin kevytmuokkauksella ja kynnöllä.
Seikat, jotka huomioidaan, ovat viljan sato, rikkaruohojen ja kasvitautien esiintyminen, maan ominaisuudet ja kastematojen määrä.
Korkein sato saatiin kynnöstä ruuduissa ja suurin rikkaruohon esiintyminen oli suorakylvöruudussa. Muun muassa sadon ja rikkaruohojen tulokset täsmäävät hyvin muiden aiempien tulosten kanssa. Toisaalta kasvitautien ja kastematojen esiintyminen eroavat odotuksesta. Kuivuuden vuoksi vuonna 2021 kasvien kasvun tulokset kokeessa eivät olleet odotuksen mukaiset, mutta oli kuitenkin mahdollista havaita ero eri muokkausmenetelmien välillä.
Aiemmat kokeet ja tutkimukset viittaavat korkeampaan satoon kynnön ja intensiivisen maanmuokkauksen seuraksensa, koska kasvinjäänteet, rikkaruohojen siemenet ja taudit on käännetty maahan. Toisaalta kyntö samalle syvyydelle monta vuotta peräkkäin voi johtaa ongelmiin kyntöpohjan ja maaperän tiivistymisen kanssa. Sen lisäksi useammat kynnöt voivat johtaa kastematojen määrän vähenemiseen. Kevyempi ja vähemmän intensiivinen muokkaus voi antaa pienemmän sadon mutta myös vähentää työtehon tarvetta pellolla. Kevyempi maaperän tiivistäminen edesauttaa suurempaa biologista aktiviteettia maassa.
Tillage and its intensity affect crop and soil in different ways, and is an important question in the matter of sustainable crop production. Which tillage method is the most suitable for an individual field needs to be decided considering the field and what crop is going to grow there.
In a field trial at Nylands Svenska Lantbrukssällskaps (NSL) reseach farm at Västankvarn, three different intense tillage methods regarding ground and crop health were compared: plowing, reduced tillage with cultivator and no-till. The hypothesis of this thesis is that provided good soil care and appropriate crop rotation no-tillage could give as high yields as reduced tillage and plowing.
The aspects which are considered are yield, occurrence of weeds and plant diseases, soil properties and occurrence of earthworms.
The highest yield was obtained from the ploughed plot and the biggest weed occurrence was observed in the no-till plot. The results regarding yield and weed occurrence match with previous trial results. On the other hand, the results regarding plant diseases and earthworm occurrence did not follow the expectations. As a result of the dry growing season 2021 the results were not as obvious as expected, but there are differences between the tillage methods.
Previous trials and studies indicate higher yield with ploughing and intensive tillage because of decomposition of crop debris, weed seeds and plant diseases. On the other hand, ploughing to the same depth for many years can cause problems with plough-pan and soil compaction, because of more intensive trafication and fewer earthworms. Reduced and less intensive tillage may give a lower yield but decreases work load in the field, as well as soil compaction, while increasing biological activity in the soil.