Hyviksenä koulun arjessa: nuorten näkemyksiä hyvinvointiohjaajien toteuttamasta ohjauksesta yläkouluissa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin yläkouluissa työskentelevien hyvinvointiohjaajien toteuttamaa ohjaustyötä oppilaina olevien nuorten näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia näkemyksiä nuorilla on hyvinvointiohjaajien toteuttamasta, hyvinvointia tukevasta toiminnasta ja sitä, toteutetaanko ohjausta nuorten näkökulmasta soveltuvilla keinoilla ja menetelmillä. Lisäksi opinnäytetyössä kerättiin nuorten ideoita, toiveita ja tarpeita kouluhyvinvointia tukevasta ohjauksesta toiminnan kehittämiseksi ja selvitti nuorten mielestä toimivia tapoja ja menetelmiä kouluhyvinvoinnin tukemiseksi.

Opinnäytetyön tutkimusote oli laadullinen ja sen aineistonkeruumenetelminä käytettiin ryhmähaastattelua sekä visuaalisia ja osallistavia menetelmiä. Opinnäytetyö toteutettiin neljällä eri joensuulaiskoululla ja siihen osallistui yhteensä 25 7.–9. luokan oppilasta. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin ja järjestettiin teemoittelemalla ja koodaamalla laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Teoreettisen viitekehyksen avulla pyrittiin taustoittamaan koulun hyvinvointitehtävää, hyvinvointiohjaajien työn ideologisia ja menetelmällisiä tasoja sekä työn kontekstia ilmiölähtöisestä näkökulmasta. Hyvinvointiohjaajien työssä korostuu työn ennaltaehkäisevä luonne ja varhainen tuki. Hyvinvointiohjaajien oppilaiden parissa tehtävä työ jakaantuu pääsääntöisesti jalkautuvaan työhön, yksilöiden kanssa tehtävään työhön sekä yhteisölliseen työhön. Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena hyvinvointiohjaajien toteuttama työ ja läsnäolo koululla koettiin oppilaiden näkökulmasta tarpeellisena ja tärkeänä osana koulun arkea. Merkittävämmäksi hyvinvointiohjaajan ohjaustyön muodoiksi koettiin jaksamiseen ja mielenterveyden huoliin liittyvä yksilöllinen tuki, ryhmäytymisprosessissa ja nivelvaiheessa hyvinvointiohjaajalta saatu tuki, yhteisöllisyyttä edistävä työ sekä välituntitoimintojen ja muun mielekkään toiminnan mahdollistaminen koulun arjessa. Oppilaat kokivat hyvinvointiohjaajien vaikuttaneen positiivisesti koulun ilmapiiriin ja kiusaamisen vähenemiseen. Suurin osa haastatelluista oli tyytyväisiä hyvinvointiohjaajilta saamaansa tukeen eikä esittänyt muutosehdotuksia työssä käytettäviin tuenmuotoihin, menetelmiin tai käytäntöihin. Toiveet jalkautuvan työn sekä välituntitoimintojen, tapahtumien ja tempausten lisäämisestä koulun ja oppilaiden arkeen näyttäytyivät tutkimuksessa koulukohtaisena. Haastatellut jakoivat yhteisen näkemyksen siitä, että hyvinvointiohjaajille on vahva tarve koulujen arjen aikuisina sekä oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin tukijana.