Yksikomponenttihartsin testaus valutuskyllästyksessä
Yritys, Nico (2023)
Yritys, Nico
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304296967
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304296967
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena oli tutkia yksikomponenttihartsin sopivuutta Vaasan ABB:n IEC LV Motors -yksikön valutushartsaukseen. Tutkimuksessa testauskäytössä olleet kyllästyshartsit eivät sisältäneet paloherkkää ja terveydelle haitallista styreeniä, kuten nykyisin käytössä oleva kaksikomponenttihartsi. Tutkimusta varten hartsattiin ja tutkittiin 22 staattoria kyllästyshartsien sopivuuden selvittämiseksi.
Hartsaus tarkoittaa sähkömoottorin valmistuksen vaihetta, jossa staattori kyllästetään hartsilla. Hartsin tehtävänä on suojata staattorin käämitystä lämpötilanvaihteluilta, kosteudelta, kemikaaleilta ja mekaanisilta rasituksilta.
Testien perusteella saatiin selville, että erityisesti yksi työssä käytetyistä uusista hartseista ja samalla ainut yksikomponenttihartsi osoittautui ominaisuuksiensa vuoksi varsin päteväksi vaihtoehdoksi. Työn perimmäisenä tavoitteena oli turvallisuuden parantamisen lisäksi yksinkertaistaa valutuskyllästyksessä käytössä olevaa kaksikomponenttihartsia, johon sekoitetaan kahden pääkomponentin lisäksi vielä kvartsihiekkaa täyteaineeksi. Uuteen yksikomponenttihartsiin ei sekoitettu mitään, joten se oli käyttövalmista suoraan säiliöstään. Osittaispurkausmittauksista havaittiin, että yksikomponenttihartsilla saatiin myös enimmäkseen erinomaisia osittaispurkausten syttymisjännitteitä. Jatkotutkimuksia kuitenkin tarvitaan staattorin sahauksien osalta, jotta yksikomponenttihartsin hartsaustuloksista saadaan enemmän tietoa.
Hartsaus tarkoittaa sähkömoottorin valmistuksen vaihetta, jossa staattori kyllästetään hartsilla. Hartsin tehtävänä on suojata staattorin käämitystä lämpötilanvaihteluilta, kosteudelta, kemikaaleilta ja mekaanisilta rasituksilta.
Testien perusteella saatiin selville, että erityisesti yksi työssä käytetyistä uusista hartseista ja samalla ainut yksikomponenttihartsi osoittautui ominaisuuksiensa vuoksi varsin päteväksi vaihtoehdoksi. Työn perimmäisenä tavoitteena oli turvallisuuden parantamisen lisäksi yksinkertaistaa valutuskyllästyksessä käytössä olevaa kaksikomponenttihartsia, johon sekoitetaan kahden pääkomponentin lisäksi vielä kvartsihiekkaa täyteaineeksi. Uuteen yksikomponenttihartsiin ei sekoitettu mitään, joten se oli käyttövalmista suoraan säiliöstään. Osittaispurkausmittauksista havaittiin, että yksikomponenttihartsilla saatiin myös enimmäkseen erinomaisia osittaispurkausten syttymisjännitteitä. Jatkotutkimuksia kuitenkin tarvitaan staattorin sahauksien osalta, jotta yksikomponenttihartsin hartsaustuloksista saadaan enemmän tietoa.