Nestekiertoinen lämmöntalteenotto aktiivisena hukkalämmönlähteenä
Leino, Miikka (2023)
Leino, Miikka
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305017017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305017017
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin uimahallin nestekiertoisen lämmöntalteenoton käyttötavan muutosta. Työssä selvitettiin mahdollisuutta liittää olemassa oleva talteenottojärjestelmä lämpöpumpun osalämmönlähteeksi. Talteenoton normaali käyttöaste on noin puolet vuodesta, ja tällöinkään käyttöä ei ole koko tarjolla olevalle kapasiteetille. Työn toimeksiantajana toimi Sweco Finland Oy.
Tutkimus toteutettiin Tampereen uintikeskuksessa allastilaa palvelevan ilmanvaihtokoneen antamaa tietoa tarkastelemalla. Ilmanvaihtokoneen toiminnasta kerättiin tietoa talvella 2022–2023. Tutkimuksen kannalta oleellista tietoa oli ilmanvaihdon ilmamäärät ja ilman olosuhde lämpötilan ja kosteuden suhteen. Kerätyn tiedon perusteella määritettiin ulospuhallettavan ilman keskimääräinen olosuhde, määrä ja hukkaenergia nykyisen lämmöntalteenottojärjestelmän jälkeen. Ulospuhallettavan ilman lämpötila oli keskimäärin 25 °C, suhteellinen kosteus 58 % ja määrä 4,7–5,5 m³/s. Vuorokautinen hukkaenergia oli 7,4 MWh.
Tulosten perusteella lämmöntalteenoton käyttötavan muutos ympärivuotiseksi hukkalämmönlähteeksi on järkevää. Työssä hukkalämpö määritettiin talviajalla, jolloin osa lämmöstä käytettiin tutkimuksen ilmanvaihtokoneen raitisilman esilämmittämiseen. Kesäaikana ilmanvaihtomäärät ovat tutkimusajankohtaa suuremmat ja ulospuhallusilma kulkee aina lämmöntalteenottopatterin läpi. Uimahallissa on ympärivuotisesti käyttöä lämpöpumpulla tuotetulle lämmölle.
Tutkimus toteutettiin Tampereen uintikeskuksessa allastilaa palvelevan ilmanvaihtokoneen antamaa tietoa tarkastelemalla. Ilmanvaihtokoneen toiminnasta kerättiin tietoa talvella 2022–2023. Tutkimuksen kannalta oleellista tietoa oli ilmanvaihdon ilmamäärät ja ilman olosuhde lämpötilan ja kosteuden suhteen. Kerätyn tiedon perusteella määritettiin ulospuhallettavan ilman keskimääräinen olosuhde, määrä ja hukkaenergia nykyisen lämmöntalteenottojärjestelmän jälkeen. Ulospuhallettavan ilman lämpötila oli keskimäärin 25 °C, suhteellinen kosteus 58 % ja määrä 4,7–5,5 m³/s. Vuorokautinen hukkaenergia oli 7,4 MWh.
Tulosten perusteella lämmöntalteenoton käyttötavan muutos ympärivuotiseksi hukkalämmönlähteeksi on järkevää. Työssä hukkalämpö määritettiin talviajalla, jolloin osa lämmöstä käytettiin tutkimuksen ilmanvaihtokoneen raitisilman esilämmittämiseen. Kesäaikana ilmanvaihtomäärät ovat tutkimusajankohtaa suuremmat ja ulospuhallusilma kulkee aina lämmöntalteenottopatterin läpi. Uimahallissa on ympärivuotisesti käyttöä lämpöpumpulla tuotetulle lämmölle.