Vanhempien osallisuus koulunkäynnin nivelvaiheessa : lapsen siirtyessä alakoulusta yläkouluun
Mikkilä, Minna (2014)
Mikkilä, Minna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137443
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe on vanhempien osallisuus koulunkäynnin nivelvaiheessa eli lapsen siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Osallisuutta tarkastellaan työssä vanhempien keskinäisen tutustumisen ja tuntemisen kautta. Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa vanhempien halukkuutta verkostoitua keskenään sekä kartoittaa verkostoitumisen mahdollisuuksia osallisuuden lisääjänä. Selvityksessä kartoitetaan vanhempien omaa kokemusta osallisuudestaan lapsen koulumaailmaan sekä sitä, millä keinoin osallisuutta voitaisiin tarvittaessa lisätä. Opinnäytetyö koostuu kahdesta tutkimusosuudesta. Ensimmäinen on kuraattorin haastattelu ja toinen osa on erään Etelä-Suomen yläkoulun seitsemännen luokan oppilaiden huoltajille keväällä 2013 ja syksyllä 2013 teetetty kysely.
Kysely lähetettiin yhteensä 217 huoltajalle, ja siihen vastasi yhteensä 108 huoltajaa. Kyselyn alkuperäinen tarkoitus oli kartoittaa vanhempien tämän hetkistä osallisuuden kokemusta lapsen koulumaailmaan, mutta kyselylomake osoittautui tältä osin epäpäteväksi, eikä vastausta kysymykseen saatu. Tutkimuskysymystä muokattiin uudelleen: ovatko vanhemmat halukkaita ver-kostoitumaan? Lisäksi tarkasteltiin lapsen luokkatovereiden mahdollista vaihtumista ja sen vaikutuksia vanhempien osallisuuteen. Kyselyssä haastettiin vanhempia pohtimaan verkostoitumisen mahdollisuuksia osallisuuden lisääjänä. Koulua tutkimuksessa edustaa omalta osaltaan kuraattorin haastattelu. Kuraattorin nimi ja koulupiiri ovat yksityisyyden suojaamiseksi jätetty kokonaan mainitsematta. Haastattelussa pohditaan koulun ja vanhempien roolia lapsen kouluarjessa sekä käydään läpi keinoja, joilla vanhempien osallisuutta voitaisiin lisätä. Haastattelussa nousivat esille myös ala- ja yläkoulujen väliset erot suhteessa vanhempien osallisuuteen. Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa tietoa vanhempien osallisuuden kokemuksesta ja näkemyksistä sen lisäämiseksi, ennen kaikkea verkostoitumisen avulla.
Opinnäytetyön hypoteesina oli, että vanhemmat kaipaisivat enemmän osallisuutta ja olisivat halukkaita verkostoitumaan keskenään, koska heidän lastensa siirtyessä alakoulusta yläkouluun vaihtuvat lasten luokkatoverit uusiin ja vanhemmille vieraisiin oppilaisiin. Tästä johtuen vanhemmat eivät ehkä tunne toisiaan kovin hyvin. Opinnäytetyön kyselyssä vanhemmilta kysyttiin lapsensa luokkatovereiden vaihtumista yläkouluun siirryttäessä. Kyselyyn vastanneista vanhemmista 106 eli 98 % ilmoitti lapsensa luokkatovereiden vaihtuneen joko osittain tai kokonaan. Ne vanhemmat, joiden lasten luokassa luokkatoverit olivat vaihtuneet, olivat selvästi halukkaita verkostoitumaan ja pitivät tutustumista toisiin vanhempiin tärkeänä ja hyvänä asiana. Näistä vanhemmista 69 % oli valmiita verkostoitumaan luokan toisten vanhempien kanssa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan verkostoitumisen ja osallisuuden käsitteiden lisäksi myös sosiokulttuurista innostamista, joka liittyy vanhempien osallistamiseen ja toimintaan oman osallisuutensa lisäämiseksi. Työn kannalta oleellista on myös nuoruusiän läpikäyminen sekä kasvatuskumppanuudesta puhuminen. Keskeisiin käsitteisiin kuuluu oleellisesti myös nivelvaihe-käsite.
Kysely lähetettiin yhteensä 217 huoltajalle, ja siihen vastasi yhteensä 108 huoltajaa. Kyselyn alkuperäinen tarkoitus oli kartoittaa vanhempien tämän hetkistä osallisuuden kokemusta lapsen koulumaailmaan, mutta kyselylomake osoittautui tältä osin epäpäteväksi, eikä vastausta kysymykseen saatu. Tutkimuskysymystä muokattiin uudelleen: ovatko vanhemmat halukkaita ver-kostoitumaan? Lisäksi tarkasteltiin lapsen luokkatovereiden mahdollista vaihtumista ja sen vaikutuksia vanhempien osallisuuteen. Kyselyssä haastettiin vanhempia pohtimaan verkostoitumisen mahdollisuuksia osallisuuden lisääjänä. Koulua tutkimuksessa edustaa omalta osaltaan kuraattorin haastattelu. Kuraattorin nimi ja koulupiiri ovat yksityisyyden suojaamiseksi jätetty kokonaan mainitsematta. Haastattelussa pohditaan koulun ja vanhempien roolia lapsen kouluarjessa sekä käydään läpi keinoja, joilla vanhempien osallisuutta voitaisiin lisätä. Haastattelussa nousivat esille myös ala- ja yläkoulujen väliset erot suhteessa vanhempien osallisuuteen. Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa tietoa vanhempien osallisuuden kokemuksesta ja näkemyksistä sen lisäämiseksi, ennen kaikkea verkostoitumisen avulla.
Opinnäytetyön hypoteesina oli, että vanhemmat kaipaisivat enemmän osallisuutta ja olisivat halukkaita verkostoitumaan keskenään, koska heidän lastensa siirtyessä alakoulusta yläkouluun vaihtuvat lasten luokkatoverit uusiin ja vanhemmille vieraisiin oppilaisiin. Tästä johtuen vanhemmat eivät ehkä tunne toisiaan kovin hyvin. Opinnäytetyön kyselyssä vanhemmilta kysyttiin lapsensa luokkatovereiden vaihtumista yläkouluun siirryttäessä. Kyselyyn vastanneista vanhemmista 106 eli 98 % ilmoitti lapsensa luokkatovereiden vaihtuneen joko osittain tai kokonaan. Ne vanhemmat, joiden lasten luokassa luokkatoverit olivat vaihtuneet, olivat selvästi halukkaita verkostoitumaan ja pitivät tutustumista toisiin vanhempiin tärkeänä ja hyvänä asiana. Näistä vanhemmista 69 % oli valmiita verkostoitumaan luokan toisten vanhempien kanssa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan verkostoitumisen ja osallisuuden käsitteiden lisäksi myös sosiokulttuurista innostamista, joka liittyy vanhempien osallistamiseen ja toimintaan oman osallisuutensa lisäämiseksi. Työn kannalta oleellista on myös nuoruusiän läpikäyminen sekä kasvatuskumppanuudesta puhuminen. Keskeisiin käsitteisiin kuuluu oleellisesti myös nivelvaihe-käsite.