Tampereen yliopistollisen sairaalan Apuvälinekeskuksen apuvälinepalveluprosessin kehittäminen
Larimo, Jaana (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305027103
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305027103
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön lähtökohtana oli Tampereen yliopistollisen sairaalan Kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuuyksikön kehittäminen kohti prosessilähtöistä johtamista asiakaslähtöisyyden ja toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Muutos vaati toimintaprosessien määrittelyä ja prosessissa olevien toiminnallisten ongelmien tunnistamista. Kehittämistyössä käsiteltiin prosessijohtamista ja prosessien kehittämistä Lean-ajattelun työkaluja käyttäen. Kehittämistyön tarkoitus oli sujuvoittaa Tampereen yliopistollisen sairaalan Apuvälinekeskuksen apuvälinepalveluprosessia yhteisöllisen kehittämisen menetelmin hukkaa aiheuttavien tekijöiden vähentämisellä. Kehittämistyön tavoitteena oli kartoittaa ja kuvata apuvälinepalveluprosessin eri vaiheissa esiintyvää hukkaa, pyrkiä poistamaan sitä sekä arvioida valittujen toimenpiteiden vaikutuksia prosessiin.
Kehittämistyö tehtiin laadullisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvana tutkimuksellisena kehittämistehtävänä. Kehittämistehtävän toteutukseen osallistui 13 Apuvälinekeskuksen apuvälineasiantuntijaa. Kehittämistehtävään liittyi organisaation kehittämisen, prosessiajattelun sekä Lean-ajattelun mukaiset näkökulmat sekä kehittämismenetelmät. Aineistot muodostuivat vaihtelun ja juurisyiden analyysistä, ratkaisu- ja toimenpide-ehdotuksista sekä A3-kehittämiskorteista. Aineisto kerättiin kuutena kehittämisaamuna tammikuu-marraskuu 2022 välisenä aikana. Aineiston käsittelyssä käytettiin teorialähtöistä sisällön analyysia.
Apuvälinepalveluprosessin kehittämistoimenpiteet kohdistuivat seikkoihin, joita apuvälineasiantuntijat voivat omassa työssään muuttaa. Apuvälineasiantuntijoiden esiin nostamat kehittämiskohteet olivat pääsääntöisesti pieniä, päivittäiseen työhön liittyviä toiminnallisia järjestelyjä ja toimintojen yhtenäistämiseen liittyviä asioita. Kehittämistoimenpiteillä tavoiteltiin tehokkuuden lisääntymistä, tasaisempaa asiakasvirtaa ja vakiintuneempaa työprosessia. Kehittämiskohteisiin tehdyt kehittämisehdotukset olivat nopeaan kehittämiseen tähtääviä, jonka vuoksi niiden käytäntöön vieminen oli mahdollista kehittämistyön seurantajakson aikana. Käytäntöön vietyjä kehittämiskohteita olivat lähetekäytäntö, lähetteiden ja toimeksiantojen monikanavaisuus, osaamiserot, täydennyskoulutuksen puute, seurantakäytäntö ja apuvälinepalautuksen ongelmat.
Kehittämistyö tehtiin laadullisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvana tutkimuksellisena kehittämistehtävänä. Kehittämistehtävän toteutukseen osallistui 13 Apuvälinekeskuksen apuvälineasiantuntijaa. Kehittämistehtävään liittyi organisaation kehittämisen, prosessiajattelun sekä Lean-ajattelun mukaiset näkökulmat sekä kehittämismenetelmät. Aineistot muodostuivat vaihtelun ja juurisyiden analyysistä, ratkaisu- ja toimenpide-ehdotuksista sekä A3-kehittämiskorteista. Aineisto kerättiin kuutena kehittämisaamuna tammikuu-marraskuu 2022 välisenä aikana. Aineiston käsittelyssä käytettiin teorialähtöistä sisällön analyysia.
Apuvälinepalveluprosessin kehittämistoimenpiteet kohdistuivat seikkoihin, joita apuvälineasiantuntijat voivat omassa työssään muuttaa. Apuvälineasiantuntijoiden esiin nostamat kehittämiskohteet olivat pääsääntöisesti pieniä, päivittäiseen työhön liittyviä toiminnallisia järjestelyjä ja toimintojen yhtenäistämiseen liittyviä asioita. Kehittämistoimenpiteillä tavoiteltiin tehokkuuden lisääntymistä, tasaisempaa asiakasvirtaa ja vakiintuneempaa työprosessia. Kehittämiskohteisiin tehdyt kehittämisehdotukset olivat nopeaan kehittämiseen tähtääviä, jonka vuoksi niiden käytäntöön vieminen oli mahdollista kehittämistyön seurantajakson aikana. Käytäntöön vietyjä kehittämiskohteita olivat lähetekäytäntö, lähetteiden ja toimeksiantojen monikanavaisuus, osaamiserot, täydennyskoulutuksen puute, seurantakäytäntö ja apuvälinepalautuksen ongelmat.