Työhyvinvoinnin kehittäminen yhdessä tekemällä
Ahonen, Jenni (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305027169
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305027169
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työhyvinvoinnin tilaa kohdeorganisaation poliklinikan työntekijöiden kokemana sekä kartoittaa työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli tuoda esiin työntekijöiden kokemuksia heidän työhyvinvoinnistaan ja siitä, mitkä asiat työhyvinvointiin vaikuttivat. Tulosten perusteella pidettiin työpaja, jossa työntekijät itse ratkoivat esiin nousseita teemoja. Työpajan yhteenveto toimii työyhteisössä kehittävänä ohjenuorana tulevaisuuden työhyvinvointia edistäen.
Työ toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Aineisto kerättiin haastattelemalla kohdeorganisaation viittä sairaanhoitajaa, yksilöhaastatteluina. Haastattelut auki kirjoitettiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin tavoin. Tuloksista selvisi, että osa työntekijöistä koki työhyvinvointinsa huonoksi, kun taas osa koki työhyvinvoinnin olevan hyvää. Työhyvinvointia edistäviä tekijöitä olivat työyhteisö, oma kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä osaamisen hyvä taso. Heikentävinä tekijöinä koettiin jatkuvat muutokset ja pelko toiminnan loppumisesta, resurssivaje sekä haasteet johtamisessa. Työpaja pidettiin maaliskuussa 2023 ja käsiteltävät teemat olivat resurssi ja työilmapiiri. Työpajan tuotoksena konkreettisiksi kehitysehdotuksiksi muodostuivat resurssin tarkastelu, toiminnan lisääminen, hyvätyyppi- äänestys ja lisää yhteistä tekemistä.
Hyvinvoiva työntekijä on organisaation tuloksen kannalta merkittävä tekijä. Työhyvinvointiin on kannattavaa investoida, sillä se maksaa loppupeleissä itsensä takaisin. Sairauspoissaolot vähenevät ja ihmiset ovat motivoituneita sekä sitoutuneita työhönsä. Tärkeintä kuitenkin on, että ihminen voi hyvin. Jatkossa työhyvinvointia olisi hyvä tutkia myös esihenkilön näkökulmasta. Kun esihenkilö voi hyvin, sillä on osaltaan vaikutusta myös työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointiin. Esihenkilökin tarvitsee tukea työlleen ja työhyvinvoinnilleen, jotta kykenee tuottamaan laadukasta johtajuutta työyhteisön hyväksi.
Työ toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Aineisto kerättiin haastattelemalla kohdeorganisaation viittä sairaanhoitajaa, yksilöhaastatteluina. Haastattelut auki kirjoitettiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin tavoin. Tuloksista selvisi, että osa työntekijöistä koki työhyvinvointinsa huonoksi, kun taas osa koki työhyvinvoinnin olevan hyvää. Työhyvinvointia edistäviä tekijöitä olivat työyhteisö, oma kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä osaamisen hyvä taso. Heikentävinä tekijöinä koettiin jatkuvat muutokset ja pelko toiminnan loppumisesta, resurssivaje sekä haasteet johtamisessa. Työpaja pidettiin maaliskuussa 2023 ja käsiteltävät teemat olivat resurssi ja työilmapiiri. Työpajan tuotoksena konkreettisiksi kehitysehdotuksiksi muodostuivat resurssin tarkastelu, toiminnan lisääminen, hyvätyyppi- äänestys ja lisää yhteistä tekemistä.
Hyvinvoiva työntekijä on organisaation tuloksen kannalta merkittävä tekijä. Työhyvinvointiin on kannattavaa investoida, sillä se maksaa loppupeleissä itsensä takaisin. Sairauspoissaolot vähenevät ja ihmiset ovat motivoituneita sekä sitoutuneita työhönsä. Tärkeintä kuitenkin on, että ihminen voi hyvin. Jatkossa työhyvinvointia olisi hyvä tutkia myös esihenkilön näkökulmasta. Kun esihenkilö voi hyvin, sillä on osaltaan vaikutusta myös työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointiin. Esihenkilökin tarvitsee tukea työlleen ja työhyvinvoinnilleen, jotta kykenee tuottamaan laadukasta johtajuutta työyhteisön hyväksi.