Liikunnan vaikutus nuoren mielenterveyteen : kyselytutkimus Raumanmeren yläkoulun yhdeksännen luokan oppilaille
Taipalus, Tuija (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305027189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305027189
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa nuoren mielenterveyttä tukevista ja kuormittavista tekijöistä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin erityisesti liikunnan merkitystä nuoren hyvinvoinnin tukena.
Tavoitteena oli saada lisää tietoa nuoren liikuntaan motivoivista tekijöistä murrosiässä olevilta nuorilta, jotta saataisiin lisää tietoa siitä mikä tukisi liikunnan jatkuvuutta aikuisuuteen.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja tutkimus teetettiin verkkokyselynä Raumanmeren peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaille. Kysymykset esitettiin suljettuina ja sekamuotoisina kysymyksinä. Kyselyllä kartoitettiin mielenterveyttä kuormittavia ja tukevia tekijöitä, nuorten liikuntatottumuksia, liikunnan motivaatiotekijöitä ja merkitystä, kiusaamisen kokemuksia liikunnan yhteydessä sekä nuorten ruutuajan käyttöä.
Tutkimuksessa saadut tulokset olivat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Nuoren hyvinvointi rakentuu turvallisesta ja terveellisestä perusarjesta. Uni, ruoka, liikunta, ystävät ja perhe olivat tutkimustulosten mukaan nuorelle merkityksellisimmät hyvinvointia kohentavat tekijät. Hyvinvointia kuormitti edellä mainittujen asioiden puute elämässä. Suurella osalla tutkimukseen vastanneista koulupaineet oli mielenterveyttä kuormittava tekijä.
Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan lähes jokainen yhdeksäsluokkalainen harrastaa liikuntaa, valtaosa heistä yli kolme kertaa viikossa. Tärkeimmät syyt harrastaa liikuntaa ovat hauskuus, siitä saatu hyvä mieli, kaverit ja onnistumisen kokemukset. Suurimmat syyt lopettaa liikuntaharrastus olivat toinen laji, lajin sopimattomuus itselle, valmennus, harrastemäärän liiallinen ajankäyttö, kuormittavuus ja vaativuus.
Näiden tulosten valossa useampi nuori voisi jatkaa liikuntaharrastustaan, jos harrastukseen käytettävä aika ja vaativuus pysyisi kohtuullisena ja valmennukseen panostettaisiin enemmän. Säännöllisen liikunnan jatkuvuudella aikuisuuteen voitaisiin saavuttaa mittavia positiivisia kansanterveydellisiä tuloksia. Liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ovat yli 3 miljardia euroa vuodessa (Vasankari ym., 2018, s. 3).
Tavoitteena oli saada lisää tietoa nuoren liikuntaan motivoivista tekijöistä murrosiässä olevilta nuorilta, jotta saataisiin lisää tietoa siitä mikä tukisi liikunnan jatkuvuutta aikuisuuteen.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja tutkimus teetettiin verkkokyselynä Raumanmeren peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaille. Kysymykset esitettiin suljettuina ja sekamuotoisina kysymyksinä. Kyselyllä kartoitettiin mielenterveyttä kuormittavia ja tukevia tekijöitä, nuorten liikuntatottumuksia, liikunnan motivaatiotekijöitä ja merkitystä, kiusaamisen kokemuksia liikunnan yhteydessä sekä nuorten ruutuajan käyttöä.
Tutkimuksessa saadut tulokset olivat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Nuoren hyvinvointi rakentuu turvallisesta ja terveellisestä perusarjesta. Uni, ruoka, liikunta, ystävät ja perhe olivat tutkimustulosten mukaan nuorelle merkityksellisimmät hyvinvointia kohentavat tekijät. Hyvinvointia kuormitti edellä mainittujen asioiden puute elämässä. Suurella osalla tutkimukseen vastanneista koulupaineet oli mielenterveyttä kuormittava tekijä.
Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan lähes jokainen yhdeksäsluokkalainen harrastaa liikuntaa, valtaosa heistä yli kolme kertaa viikossa. Tärkeimmät syyt harrastaa liikuntaa ovat hauskuus, siitä saatu hyvä mieli, kaverit ja onnistumisen kokemukset. Suurimmat syyt lopettaa liikuntaharrastus olivat toinen laji, lajin sopimattomuus itselle, valmennus, harrastemäärän liiallinen ajankäyttö, kuormittavuus ja vaativuus.
Näiden tulosten valossa useampi nuori voisi jatkaa liikuntaharrastustaan, jos harrastukseen käytettävä aika ja vaativuus pysyisi kohtuullisena ja valmennukseen panostettaisiin enemmän. Säännöllisen liikunnan jatkuvuudella aikuisuuteen voitaisiin saavuttaa mittavia positiivisia kansanterveydellisiä tuloksia. Liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ovat yli 3 miljardia euroa vuodessa (Vasankari ym., 2018, s. 3).