Työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät kotihoidossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotihoidon työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Tunnistamalla näitä kuormitustekijöitä olisi mahdollista kehittää kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointia. Yhteistyötahona toimi Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon –hanke. Tämän opinnäytetyön aineistona käytettiin hankkeen neljännen työpajan yhteydessä toteutetun QPSNordic34+ -kyselyn tuloksia. Työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä on myös pyritty kuvaaman kirjallisuutta ja tutkimuksia käyttäen ja peilata näitä kotihoidon työhön.

Kysely lähetettiin sähköisesti hankkeen neljänteen työpajaan osallistuneille 78:lle sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille. Vastausprosentti oli 34,6 %. Tuloksien perusteella vastaajia (n=27) eniten työssä kuormittaviksi tekijöiksi nousivat henkilöstön huomioonotto sekä vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon. Myös työn määrällisiä vaatimuksia, vaikutusmahdollisuuksia työtahtiin, sekä työn ennustettavuutta pidettiin negatiivisesti kuormittavina tekijöinä työssä. Näiden tekijöiden koettiin vaikuttavan huomattavimmin työhyvinvointia heikentävästi ja näin aiheuttavan haitallista kuormittumista. Ei kuormittavina, työhyvinvointia ylläpitävinä tekijöinä työssä koettiin hallinnan kokeminen, tasa-arvo, työroolin selkeys, ryhmätyö, sosiaalinen ilmapiiri ja työtovereiden sekä läheisten tuki. Myös omia tietotaitoja koettiin voivan hyödyntää hyvin työssä.

Tässä opinnäytetyössä analysoidun kyselyn tulosten pohjalta ei saatu luotettavaa ja kattavaa vastausta tutkimuskysymyksiin kyselyn vastaajamäärän sekä etenkin kotihoidon työntekijöiden osuuden (n=5) jäädessä alhaiseksi. Tämän yksittäisen kyselytutkimuksen perusteella ei siis voida tehdä johtopäätöksiä liittyen kotihoidon työntekijöitä eniten kuormittaviin psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Tulokset kuitenkin antavat suuntaa yleisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen sekä alalle valmistuvien kokemuksesta työssä psyykkisesti ja sosiaalisesti kuormittavista tekijöistä.

Kirjallisuudesta sekä tutkimuksista käy ilmi kuormitustekijöiden tunnistamisen tärkeys ja aikainen puuttuminen negatiivisesti kuormittaviin tekijöihin, jotta työhyvinvointi ja näin työssä jaksaminen olisi korkeampaa.