UVC- ja H₂O₂- desinfiointimenetelmien testaus
Ertman, Linda (2023)
Ertman, Linda
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305027276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305027276
Tiivistelmä
Opinnäyteyö koostuu puhdastilojen, mikrobiologian ja desinfiointimenetelmien teoriaosuudesta, joka toimii toimeksiannon kokeellisen osuuden ja tulosten arvioinnin perustana.
Puhdastilojen mikrobiologisen laadun saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan vaatimusten mukainen desinfiointimenetelmä. Työn tarkoituksena oli arvioida kahden eri desinfiointimenetelmän tehoa ja soveltuvuutta kohdeyrityksen käyttöön. Aiemmin käytetty vetyperoksidi-peretikkahappopohjainen desinfiointiaine tulee korvata EU:n biosidilainsäädännön hyväksymällä valmisteella. Työssä käytetty Nocospray-desinfiointiaine on säädöksen mukainen ja uudella menetelmällä säästettäisiin myös aikaa desinfiointiprosessissa. Lisäksi arvioitiin ultravioletti-C-desinfiointiyksikön soveltuvuutta käytettäväksi kemiallisen menetelmän rinnalla pintojen desinfiointiin.
Testaus tehtiin vakiintuneita mikrobiologisia viljelytekniikoita käyttäen. Tehoa arvioitiin niin sanotussa worst-case skenaariossa eli yleisissä työtiloissa ilman ennakkosiivousta keräämällä pinta- ja ilmanäytteitä ennen ja jälkeen käsittelyn. Tulosten arvioinnissa tarkasteltiin menetelmien vaikutusta pesäkemääriin ja laskettiin logaritminen alenema desinfiointitehon osoittamiseksi. Saatujen tulosten perusteella kyseisellä vetyperoksidimenetelmällä ei saavutettu riittävää desinfiointitehoa eikä tämän perusteella sovellu haluttuun käyttötarkoitukseen. Testauksen aikana ilmanvaihtoa ei hiljennetty, joka on kuitenkin saattanut vaikuttaa tulokseen. UVC-desinfektiomenetelmällä saavutettiin huomattavasti parempi tulos eli todennäköisesti soveltuu kohdeyrityksen käyttöön pintojen desinfiointiin. Ennen käyttöönottoa laite on kvalifioitava käyttäen standardoitua menetelmää. This thesis is comprised of cleanroom, microbiology and disinfection theory working alongside the experimental part commissioned by the client company.
To ensure the microbiological quality of cleanrooms a method of disinfection in compliance with the specifications is required. The aim of this thesis was to evaluate the efficacy and applicability of two separate disinfection methods for the needs of the target company. The previously used hydrogen peroxide-peracetic acid based chemical disinfectant needed to be replaced with a product that is compliant with the EU legislation of biocidal products. The disinfectant studied here is compliant with the regulation and the new method would save time in the disinfection process. The applicability of an ultraviolet-C disinfection unit to be used alongside with the chemical disinfection for surface disinfection was studied as well.
The testing was conducted using established culture based methods. The efficacy was evaluated in a worst-case scenario in general working spaces without precleaning by collecting air and surface samples before and after disinfection. Data interpretation comprised of observing the effect the disinfection procedure had on the plate count and calculating the log reduction that was achieved to demonstrate the disinfection performance. A sufficient reduction was not achieved with the hydrogen peroxide disinfection method and based on this is not suitable for the intended use. The air conditioning in the room was not slowed down which might have affected the disinfection result. With the UVC treatment considerably better colony reduction rates were achieved and therefore seems to be suitable for surface disinfection in the target company. Before implementing the device it must be qualified using a standardized protocol.
Puhdastilojen mikrobiologisen laadun saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan vaatimusten mukainen desinfiointimenetelmä. Työn tarkoituksena oli arvioida kahden eri desinfiointimenetelmän tehoa ja soveltuvuutta kohdeyrityksen käyttöön. Aiemmin käytetty vetyperoksidi-peretikkahappopohjainen desinfiointiaine tulee korvata EU:n biosidilainsäädännön hyväksymällä valmisteella. Työssä käytetty Nocospray-desinfiointiaine on säädöksen mukainen ja uudella menetelmällä säästettäisiin myös aikaa desinfiointiprosessissa. Lisäksi arvioitiin ultravioletti-C-desinfiointiyksikön soveltuvuutta käytettäväksi kemiallisen menetelmän rinnalla pintojen desinfiointiin.
Testaus tehtiin vakiintuneita mikrobiologisia viljelytekniikoita käyttäen. Tehoa arvioitiin niin sanotussa worst-case skenaariossa eli yleisissä työtiloissa ilman ennakkosiivousta keräämällä pinta- ja ilmanäytteitä ennen ja jälkeen käsittelyn. Tulosten arvioinnissa tarkasteltiin menetelmien vaikutusta pesäkemääriin ja laskettiin logaritminen alenema desinfiointitehon osoittamiseksi. Saatujen tulosten perusteella kyseisellä vetyperoksidimenetelmällä ei saavutettu riittävää desinfiointitehoa eikä tämän perusteella sovellu haluttuun käyttötarkoitukseen. Testauksen aikana ilmanvaihtoa ei hiljennetty, joka on kuitenkin saattanut vaikuttaa tulokseen. UVC-desinfektiomenetelmällä saavutettiin huomattavasti parempi tulos eli todennäköisesti soveltuu kohdeyrityksen käyttöön pintojen desinfiointiin. Ennen käyttöönottoa laite on kvalifioitava käyttäen standardoitua menetelmää.
To ensure the microbiological quality of cleanrooms a method of disinfection in compliance with the specifications is required. The aim of this thesis was to evaluate the efficacy and applicability of two separate disinfection methods for the needs of the target company. The previously used hydrogen peroxide-peracetic acid based chemical disinfectant needed to be replaced with a product that is compliant with the EU legislation of biocidal products. The disinfectant studied here is compliant with the regulation and the new method would save time in the disinfection process. The applicability of an ultraviolet-C disinfection unit to be used alongside with the chemical disinfection for surface disinfection was studied as well.
The testing was conducted using established culture based methods. The efficacy was evaluated in a worst-case scenario in general working spaces without precleaning by collecting air and surface samples before and after disinfection. Data interpretation comprised of observing the effect the disinfection procedure had on the plate count and calculating the log reduction that was achieved to demonstrate the disinfection performance. A sufficient reduction was not achieved with the hydrogen peroxide disinfection method and based on this is not suitable for the intended use. The air conditioning in the room was not slowed down which might have affected the disinfection result. With the UVC treatment considerably better colony reduction rates were achieved and therefore seems to be suitable for surface disinfection in the target company. Before implementing the device it must be qualified using a standardized protocol.