Ahdistuneen nuoren auttaminen hoitotyössä: ahdistuneisuuden taustatekijät sekä avun hakemiseen vaikuttavat tekijät

Abstract

​Nuorten mielenterveyden häiriöt ja pahoinvoinnin kasvu ovat olleet puheenaihe Suomessa jo pitkään. Joka toinen vuosi teetettävä Kouluterveyskysely paljastaa, että vuonna 2021 nuorten kokema ahdistuneisuus on Suomessa lisääntynyt. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nuorten ahdistuneisuutta ja selvittää sen taustalla olevia syitä. Tarkoituksena oli myös kuvailla ahdistuneen nuoren hoitoon ja avun piiriin hakeutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa ahdistuneiden nuorten auttamisesta hoitotyössä. Tavoitteena oli, että ajankohtaisen ja tutkitun tiedon avulla voidaan kehittää hoitoalan henkilökunnan kykyä ehkäistä tai viivästyttää nuoren ahdistuneisuutta tunnistamalla sen taustatekijöitä sekä avunhakemisen edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Opinnäytetyö toteutettiin Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Terveyden edistäminen ja hoito -tutkimusohjelmalle.

​Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset määrittelivät käytettävät hakusanat, joiden avulla aineistoa kerättiin sekä tietokannoista että manuaalisen haun avulla. Kirjallisuuskatsaukseen päätyi mukaan yksi suomenkielinen ja seitsemän englanninkielistä tutkimusta. Opinnäytetyöhön valikoidut tutkimukset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla ja aineistosta muodostettiin ylä-, ja alakategorioita.

​Opinnäytetyössä saatujen tulosten mukaan nuoren ahdistuneisuuden ja avunhakemisen taustalla vaikuttavat erityisesti perhetekijät ja sukupuoli. Myös nuoren korkeammalla iällä huomattiin olevan vaikutusta. Vanhempien rooli oli olennainen sekä negatiivisessa että positiivisessa mielessä. Avunhaussa vanhemmat nousivat esiiin yhtenä merkittävimpänä positiivisena tekijänä, kuten myös heidän apunsa sekä suhtautuminen nuoren ahdistuneisuuteen. Estävänä tekijänä avun hakemiseen nuoret taas kokivat leimautumisen. Ahdistuneisuuden taustalla vaikuttivat myös sosioekonomiset tekijät ja maahanmuuttajataustaisuus. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että nuoren ahdistuneisuuden sekä avunhaun edistävät ja estävät taustatekijät ovat monitahoisia, mutta tunnistamalla ne ajoissa, voidaan hoitotyössä auttaa nuorta tehokkaammin.

​Mental health disorders in adolescents and the increase in ill-health have been a topic of conversation in Finland for a long time. The School Health Survey, conducted every other year, reveals that in 2021 the anxiety experienced by adolescents has increased in Finland. The purpose of this thesis was to describe the anxiety of young people and find out the reasons behind it. The purpose was also to describe the factors affecting the seeking of treatment and aid for an anxious adolescent. The aim of the thesis was to produce information about helping anxious young people in nursing care. The goal was that, with the help of current and researched information, it is possible to develop the ability of nursing staff to prevent or delay anxiety in adolescents by identifying its background factors as well as factors that promote and prevent help-seeking behaviour. This thesis was carried out as part of the Health promotion and care-research project of Seinäjoki University of Applied Sciences.

​This thesis was conducted as a descriptive literature review. The research questions of this thesis defined the search words to be used, with the help of which the material was collected both from databases and by manual search. One finnish and seven english research studies were selected in the final thesis. The studies selected for the thesis were analyzed using inductive content analysis and upper and lower categories were formed from the material.

​According to the results obtained in the thesis, the background of adolescents anxiety and help-seeking behaviour is especially influenced by family factors and gender. The older age of the adolescent was also found to have an effect. The role of parents was essential in both a negative and a positive sense. When seeking help, parents emerged as one of the most significant positive factors, as did their help and attitude towards the young person's anxiety. When seeking help, adolescents experience stigma as one of the hindering factors. The background of anxiety was also influenced by socio-economic factors and immigrant background. As a conclusion, it can be stated that the background factors that promote and prevent a young person's anxiety and seeking help are multifaceted, but by identifying them in time, the young person can be helped more effectively in nursing care.