Seinäjoen peruskoulun 5.-luokkalaisten maataloustietämys ja mielikuvat maataloudesta

Abstract

Maatilojen määrä on laskenut paljon, kun tiloja on lopettanut. Sama kehitys jatkuu edelleen. Ovatko lapset vieraantuneet maataloudesta tilojen lopettamisen myötä? Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Seinäjoen peruskoulun viidesluokkalaisten tietoja ja käsityksiä suomalaisesta maataloudesta ja ruoasta. Tavoitteena oli selvittää heidän mielikuviansa maataloudesta ja heidän käsitystänsä siitä, mitä maatilalla tehdään. Tavoitteena oli selvittää, onko lasten asuinpaikalla vaikutusta tietoihin. Lisäksi haluttiin tietää, ovatko lapset ajatelleet jo tässä vaiheessa jatkaa kotitilan toimintaa, jos kotoa löytyy maatila. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyllä, johon lapset vastasivat koulussa. Kysely lähetettiin kahdeksaan Seinäjoen alueen kouluun. Kouluja oli mukana yksi Peräseinäjoen alueelta ja Ylistarosta, kaksi Nurmon alueelta ja neljä koulua kanta-Seinäjoen alueelta. Lopulta kyselyyn vastasi kolme koulua: kaksi kanta-Seinäjoelta ja yksi keskustan ulkopuolelta. 63 viidennen luokan oppilasta vastasi kyselyyn. Vastauksista kävi ilmi, että viidennen luokan oppilailla oli hyvin perusasiat tiedossa maataloudesta ja kotimaisesta ruoasta. Useissa vastauksissa heidän mielestään maatilalla viljellään ja hoidetaan eläimiä. Tarkempi tieto jäi kuitenkin puuttumaan monesta vastauksesta. He, joiden kotona oli maatila, osasivat kertoa tarkemmin maatilalla tapahtuvista asioista. Vastausten perusteella keskustan ulkopuolella olevassa maaseudun koulussa oppilaat olivat tietoisempia siitä, että heidän koteihinsa ostetaan kotimaista ruokaa. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella kouluille suositellaan esimerkiksi maatilavierailuja, joiden avulla oppilaat saavat todenmukaisemman kuvan siitä, mitä maatilalla tehdään.