Betonin, liimapuun ja teräksen vertailu kattokannattajassa : hiilijalanjäljen laskenta
Harju, Elli (2023)
Harju, Elli
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305037448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305037448
Tiivistelmä
Rakennusten elinkaariarviointi eli hiilijalanjälkilaskenta muuttuu Suomessa pakolliseksi vuonna 2025. Tällä hetkellä suurin osa hiilijalanjäljestä eli CO2-päästöistä syntyy rakennuksen käytön aikaisesta energian kulutuksesta. Kuitenkin rakennusmateriaalien osuuteen rakennuksen elinkaaren päästöistä on ryhdyttävä kiinnittämään huomiota entistä paremmin.
Opinnäytetyö tehtiin AFRY Finland Oy:n toimeksiannosta. Opinnäytetyössä laadittiin raportti vertailukelpoisen hiilijalanjäljen laskennasta, jonka avulla suunnittelutyössä on mahdollista ottaa helposti huomioon rakennusosien hiilijalanjälki materiaalien valinnassa. Työ toteutettiin tekemällä kirjallisuusselvitys opinnäytetyön tekemisen aikaan voimassa olevista hiilijalanjäljen laskentaan liittyvistä ohjeistuksista ja käytännöistä sekä tarkasteltavien materiaalien hiilinäkökulmasta rakentamisessa. Rakennusmateriaalien hiilijalanjälkilaskennan lähtötulosten selvittämiseen käytettiin erilaisia laskentaohjelmia- ja pohjia.
Hiilijalanjälkilaskennan tulokset olivat odotusten mukaiset, eli suurin hiilijalanjälki kaikilla jänneväleillä oli teräksellä, toiseksi suurin betonilla ja pienin puulla. Työn tuloksena selvisi, että mitä pidempi rakenneosa on kyseessä, sitä suuremmiksi hiilidioksidiekvivalentin erot kasvavat eri materiaalien välillä. Hiilijalanjäljen ohjaus Suomessa ei ole vielä laitettu käytäntöön, joten käytettävissä olevat laskentamenetelmät, päästötietokannat ja arviointityökalut luultavasti kehittyvät vielä.
Opinnäytetyö tehtiin AFRY Finland Oy:n toimeksiannosta. Opinnäytetyössä laadittiin raportti vertailukelpoisen hiilijalanjäljen laskennasta, jonka avulla suunnittelutyössä on mahdollista ottaa helposti huomioon rakennusosien hiilijalanjälki materiaalien valinnassa. Työ toteutettiin tekemällä kirjallisuusselvitys opinnäytetyön tekemisen aikaan voimassa olevista hiilijalanjäljen laskentaan liittyvistä ohjeistuksista ja käytännöistä sekä tarkasteltavien materiaalien hiilinäkökulmasta rakentamisessa. Rakennusmateriaalien hiilijalanjälkilaskennan lähtötulosten selvittämiseen käytettiin erilaisia laskentaohjelmia- ja pohjia.
Hiilijalanjälkilaskennan tulokset olivat odotusten mukaiset, eli suurin hiilijalanjälki kaikilla jänneväleillä oli teräksellä, toiseksi suurin betonilla ja pienin puulla. Työn tuloksena selvisi, että mitä pidempi rakenneosa on kyseessä, sitä suuremmiksi hiilidioksidiekvivalentin erot kasvavat eri materiaalien välillä. Hiilijalanjäljen ohjaus Suomessa ei ole vielä laitettu käytäntöön, joten käytettävissä olevat laskentamenetelmät, päästötietokannat ja arviointityökalut luultavasti kehittyvät vielä.