Betonin, liimapuun ja teräksen vertailu kattokannattajassa : hiilijalanjäljen laskenta

Abstract

Rakennusten elinkaariarviointi eli hiilijalanjälkilaskenta muuttuu Suomessa pakolliseksi vuonna 2025. Tällä hetkellä suurin osa hiilijalanjäljestä eli CO2-päästöistä syntyy rakennuksen käytön aikaisesta energian kulutuksesta. Kuitenkin rakennusmateriaalien osuuteen rakennuksen elinkaaren päästöistä on ryhdyttävä kiinnittämään huomiota entistä paremmin.

Opinnäytetyö tehtiin AFRY Finland Oy:n toimeksiannosta. Opinnäytetyössä laadittiin raportti vertailukelpoisen hiilijalanjäljen laskennasta, jonka avulla suunnittelutyössä on mahdollista ottaa helposti huomioon rakennusosien hiilijalanjälki materiaalien valinnassa. Työ toteutettiin tekemällä kirjallisuusselvitys opinnäytetyön tekemisen aikaan voimassa olevista hiilijalanjäljen laskentaan liittyvistä ohjeistuksista ja käytännöistä sekä tarkasteltavien materiaalien hiilinäkökulmasta rakentamisessa. Rakennusmateriaalien hiilijalanjälkilaskennan lähtötulosten selvittämiseen käytettiin erilaisia laskentaohjelmia- ja pohjia.

Hiilijalanjälkilaskennan tulokset olivat odotusten mukaiset, eli suurin hiilijalanjälki kaikilla jänneväleillä oli teräksellä, toiseksi suurin betonilla ja pienin puulla. Työn tuloksena selvisi, että mitä pidempi rakenneosa on kyseessä, sitä suuremmiksi hiilidioksidiekvivalentin erot kasvavat eri materiaalien välillä. Hiilijalanjäljen ohjaus Suomessa ei ole vielä laitettu käytäntöön, joten käytettävissä olevat laskentamenetelmät, päästötietokannat ja arviointityökalut luultavasti kehittyvät vielä.

Calculating carbon footprints for buildings will become mandatory in Finland in 2025. Currently most of the carbon footprint of buildings arise from the energy used during their operational phase. However, greater attention must be paid to the proportion of building materials in the life cycle emissions of buildings.

This thesis was commissioned by AFRY Finland Oy. The aim of the thesis is to produce a report on comparable carbon footprint calculation that can easily consider the carbon footprint of building components in selection of materials during the design process. The work was carried out by conducting a literature review of current carbon footprint calculation guidelines and practices and the carbon perspective of the materials considered in construction. Different calculation programs and templates were used to determine the initial data for the carbon footprint calculations of building materials.

The results of the carbon footprint calculations turned out as expected, with steel having the largest carbon footprint for all spans, followed by concrete, and wood having the smallest. The results showed that the greater the building component's length, the greater the differences in carbon dioxide equivalent emissions between different materials. Carbon footprint guidance is not yet standardized in Finland, so the available calculation methods, emission databases, and assessment tools are likely to continue to evolve.