Päivittäin joutuu tekemään työtä oman arvomaailmansa vastaisesti: sosionomien työuupumukseen johtavat syyt
Kari, Jenny (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305037529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305037529
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä syyt johtavat sosionomien työuupumukseen. Syiden lisäksi haluttiin tietää, kuinka suuri osa kyselyyn vastanneista sosionomeista kokee, tai on kokenut työssään uupumusta. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää työuupumukseen johtavia syitä, sillä kuormittaviin tekijöihin on mahdotonta puuttua, jos niitä ei tunnisteta. Opinnäytetyö oli luonteeltaan tutkimuksellinen.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa määriteltiin käsitteet sosionomi (AMK) sekä työuupumus. Lisäksi tarkasteltiin, mitä työuupumus tarkoittaa, miten se syntyy ja mitkä ovat työuupumusta ennaltaehkäiseviä tekijöitä. Aineisto hankittiin Google Forms -kyselylomakkeella, joka jaettiin Facebookin Sosionomien uraverkosto -ryhmään. Vastauksia tuli yhteensä 903 kappaletta. Tutkimus oli luonteeltaan määrällinen ja laadullinen; monivalintakysymyksistä saatu aineisto analysoitiin tilastollisesti kuvaavalla analyysilla ja avoimen kysymyksen vastaukset teemoiteltiin.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että 51 % kyselyyn vastanneista sosionomeista koki sillä hetkellä olevansa uupunut työhönsä. Vastaajista 66 % kertoi työuupumuksen johtuneen huonosta esihenkilötyöstä tai johtamisesta. Vastaajista 60 % koki työmäärän olevan liian suuri. Teemoittelussa työuupumukseen johtaneita syitä jaettiin aineistosta esiin nousseisiin teemoihin. Teemoja muodostui seitsemän, ja ne olivat: liian pienet resurssit, huono johtaminen, eettinen kuormitus, työntekijöiden puutteellinen osaaminen, huonot työajat, väkivalta työssä sekä työntekijöiden vaihtuvuus.
Vastauksista ilmeni, että useat sosionomit kokevat tällä hetkellä työnsä kuormittavaksi. Huono esihenkilötyö yhdistettynä liian pieniin resursseihin aiheuttaa haasteita työntekijöiden jaksamiselle. Muutosta toivottiin esimerkiksi sosiaalialan esihenkilöiden koulutukseen. Esihenkilöiltä kaivattiin myös helposti lähestyttävää asennetta sekä tukea arjen työn toteuttamiseen. Vastauksista ilmeni myös se, että sosionomit arvostaisivat työyhteisössä avointa keskustelukulttuuria, jolloin esimerkiksi uupumista aiheuttavista tekijöistä olisi helpompi keskustella.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa määriteltiin käsitteet sosionomi (AMK) sekä työuupumus. Lisäksi tarkasteltiin, mitä työuupumus tarkoittaa, miten se syntyy ja mitkä ovat työuupumusta ennaltaehkäiseviä tekijöitä. Aineisto hankittiin Google Forms -kyselylomakkeella, joka jaettiin Facebookin Sosionomien uraverkosto -ryhmään. Vastauksia tuli yhteensä 903 kappaletta. Tutkimus oli luonteeltaan määrällinen ja laadullinen; monivalintakysymyksistä saatu aineisto analysoitiin tilastollisesti kuvaavalla analyysilla ja avoimen kysymyksen vastaukset teemoiteltiin.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että 51 % kyselyyn vastanneista sosionomeista koki sillä hetkellä olevansa uupunut työhönsä. Vastaajista 66 % kertoi työuupumuksen johtuneen huonosta esihenkilötyöstä tai johtamisesta. Vastaajista 60 % koki työmäärän olevan liian suuri. Teemoittelussa työuupumukseen johtaneita syitä jaettiin aineistosta esiin nousseisiin teemoihin. Teemoja muodostui seitsemän, ja ne olivat: liian pienet resurssit, huono johtaminen, eettinen kuormitus, työntekijöiden puutteellinen osaaminen, huonot työajat, väkivalta työssä sekä työntekijöiden vaihtuvuus.
Vastauksista ilmeni, että useat sosionomit kokevat tällä hetkellä työnsä kuormittavaksi. Huono esihenkilötyö yhdistettynä liian pieniin resursseihin aiheuttaa haasteita työntekijöiden jaksamiselle. Muutosta toivottiin esimerkiksi sosiaalialan esihenkilöiden koulutukseen. Esihenkilöiltä kaivattiin myös helposti lähestyttävää asennetta sekä tukea arjen työn toteuttamiseen. Vastauksista ilmeni myös se, että sosionomit arvostaisivat työyhteisössä avointa keskustelukulttuuria, jolloin esimerkiksi uupumista aiheuttavista tekijöistä olisi helpompi keskustella.