Covid-19-pandemian vaikutukset hoitajien työhyvinvointiin
Salmi, Henriikka (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057806
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitajien työhyvinvointia koronapandemian myötä. Tavoitteena työllä oli tuottaa tietoa hoitajien työhyvinvoinnista ja saadun tiedon avulla voitaisiin mahdollisesti edistää sitä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja sitä varten tehtiin oma sähköinen kyselylomake. Kyselylomake tehtiin Satakunnan hyvinvointialueelle, Rauman hoito-osastojen työntekijöille (N=77). Kyselyyn vastauksia tuli 40. Vastausprosentti oli yhteensä 51,95.
Tutkimuksen perusteella koronalla oli selvästi vaikutusta hoitajien työhyvinvointiin. Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin koettiin suurimmissa määrin hyväksi ennen koronaa. Kysyttäessä asiaa koronan jälkeen, vastaukset vaihtelivat ja kääntyivät enemmän kielteiseen suuntaan. Työpaikalla koettiin myös stressiä, joka tulosten perusteella aiheutui koronasta. Työpaikan ilmapiiri oli vastausten perusteella hyvä ja yhteistyö toimi. Puutteelliseksi vastaajat kokivat eniten kouluttautumisen mahdollisuuden sekä työtilojen toimivuuden.
Jatkotutkimusten kannalta voitaisiin miettiä esimerkiksi kvalitatiivista tutkimusta työhyvinvoinnin edistämiseksi. Hoitajilta voitaisiin tarkemmin selvittää, miten edistäminen tapahtuisi. Tärkeää olisi tutkia näitä asioita myös esimiestaholta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja sitä varten tehtiin oma sähköinen kyselylomake. Kyselylomake tehtiin Satakunnan hyvinvointialueelle, Rauman hoito-osastojen työntekijöille (N=77). Kyselyyn vastauksia tuli 40. Vastausprosentti oli yhteensä 51,95.
Tutkimuksen perusteella koronalla oli selvästi vaikutusta hoitajien työhyvinvointiin. Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin koettiin suurimmissa määrin hyväksi ennen koronaa. Kysyttäessä asiaa koronan jälkeen, vastaukset vaihtelivat ja kääntyivät enemmän kielteiseen suuntaan. Työpaikalla koettiin myös stressiä, joka tulosten perusteella aiheutui koronasta. Työpaikan ilmapiiri oli vastausten perusteella hyvä ja yhteistyö toimi. Puutteelliseksi vastaajat kokivat eniten kouluttautumisen mahdollisuuden sekä työtilojen toimivuuden.
Jatkotutkimusten kannalta voitaisiin miettiä esimerkiksi kvalitatiivista tutkimusta työhyvinvoinnin edistämiseksi. Hoitajilta voitaisiin tarkemmin selvittää, miten edistäminen tapahtuisi. Tärkeää olisi tutkia näitä asioita myös esimiestaholta.