Perehdytysprosessin kehittäminen: yritys x
Lamminmäki, Martti (2023)
Lamminmäki, Martti
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057813
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin kehittämistutkimuksena, jonka tavoitteena oli analysoida ja kehittää kohdeyrityksen perehdytysprosessia. Tavoitteena oli löytää nykytila-analyysin avulla konkreettisia kehittämisehdotuksia. Kehittämistutkimus on toiminnallinen tutkimus, joka tähtää muutokseen eli jonkin valitun asian kehittämiseen. Opinnäytetyön arvo syntyy käytännön kehittämisestä. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Yritys X:lle.
Opinnäytetyön aihe ja ajankohta ovat toimeksiantajalle merkityksellisiä. Opinnäytetyössä kehitettiin suoraan Yritys X:n strategista osa-aluetta eli uuden työntekijän perehdytystä. Toimiva ja tehokas perehdytysprosessi vaikuttaa uusien työntekijöiden sitouttamiseen, motivaatioon ja viihtyvyyteen yrityksessä. Onnistunut perehdytysprosessi mahdollistaa uuden tulokkaan pääsevän kiinni itse työhön nopeasti ja luo tärkeitä kontakteja yrityksen sisällä heti ensimmäisten viikkojen aikana. Toimiva perehdytysprosessi auttaa esihenkilöitä toteuttamaan erinomaista perehdytystä kaikille uusille työntekijöille, jolloin kaikkien uusien työntekijöiden perehdytys on laadukasta.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista sekä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa tehtiin kyselytutkimus Yritys X:n kaikille esihenkilöille sekä haastateltiin kolmea vapaaehtoista esihenkilöä alkuvuodesta 2022. Tutkimuksessa hyödynnettiin työntekijöille lähetettyjen perehdytyskyselyiden vastauksia. Kyselyt ovat tehty Yritys X:n toimesta vuosien 2020–2022 aikana aloittaneille työntekijöille.
Nykytila-analyysin perusteella valittiin kolme kehitysehdotusta. Yritys X:n perehdytysmateriaalit päivitetään sekä luodaan täysin uutta materiaalia ongelmatilanteiden kohdalle, etäperehdytykseen sekä luodaan kalenterimallinen perehdytyssuunnitelma esihenkilöiden tueksi. Toinen ehdotus koski esihenkilöiden osaamisen kehittämistä perehdytyskoulutuksien avulla. Kolmas ehdotus liittyi järjestelmien yhtenäistämiseen. Perehdytyksen materiaalit sekä koulutukset tulisi siirtää kahdesta eri järjestelmästä yhteen järjestelmään, jolloin perehdytyksen seuranta helpottuisi.
Lopputuloksena Yritys X on ottanut käyttöön kaksi ensimmäistä kehitysehdotusta ja kolmannen ehdotuksen mahdollisuutta on lähdetty tutkimaan tarkemmin. Kehitetyt kohteet ovat kehittäneet perehdytysprosessia konkreettisesti ja uudet työntekijät ovat olleet tyytyväisiä uuteen perehdytysprosessiin. Jatkossa yrityksen painopiste on esihenkilöiden osaamisen kehittämisessä, koska heillä on avainrooli perehdytyksen onnistumisessa.
Opinnäytetyön aihe ja ajankohta ovat toimeksiantajalle merkityksellisiä. Opinnäytetyössä kehitettiin suoraan Yritys X:n strategista osa-aluetta eli uuden työntekijän perehdytystä. Toimiva ja tehokas perehdytysprosessi vaikuttaa uusien työntekijöiden sitouttamiseen, motivaatioon ja viihtyvyyteen yrityksessä. Onnistunut perehdytysprosessi mahdollistaa uuden tulokkaan pääsevän kiinni itse työhön nopeasti ja luo tärkeitä kontakteja yrityksen sisällä heti ensimmäisten viikkojen aikana. Toimiva perehdytysprosessi auttaa esihenkilöitä toteuttamaan erinomaista perehdytystä kaikille uusille työntekijöille, jolloin kaikkien uusien työntekijöiden perehdytys on laadukasta.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista sekä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa tehtiin kyselytutkimus Yritys X:n kaikille esihenkilöille sekä haastateltiin kolmea vapaaehtoista esihenkilöä alkuvuodesta 2022. Tutkimuksessa hyödynnettiin työntekijöille lähetettyjen perehdytyskyselyiden vastauksia. Kyselyt ovat tehty Yritys X:n toimesta vuosien 2020–2022 aikana aloittaneille työntekijöille.
Nykytila-analyysin perusteella valittiin kolme kehitysehdotusta. Yritys X:n perehdytysmateriaalit päivitetään sekä luodaan täysin uutta materiaalia ongelmatilanteiden kohdalle, etäperehdytykseen sekä luodaan kalenterimallinen perehdytyssuunnitelma esihenkilöiden tueksi. Toinen ehdotus koski esihenkilöiden osaamisen kehittämistä perehdytyskoulutuksien avulla. Kolmas ehdotus liittyi järjestelmien yhtenäistämiseen. Perehdytyksen materiaalit sekä koulutukset tulisi siirtää kahdesta eri järjestelmästä yhteen järjestelmään, jolloin perehdytyksen seuranta helpottuisi.
Lopputuloksena Yritys X on ottanut käyttöön kaksi ensimmäistä kehitysehdotusta ja kolmannen ehdotuksen mahdollisuutta on lähdetty tutkimaan tarkemmin. Kehitetyt kohteet ovat kehittäneet perehdytysprosessia konkreettisesti ja uudet työntekijät ovat olleet tyytyväisiä uuteen perehdytysprosessiin. Jatkossa yrityksen painopiste on esihenkilöiden osaamisen kehittämisessä, koska heillä on avainrooli perehdytyksen onnistumisessa.
