ICT-alan ympäristövaikutukset
Laakso, Simo (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305047760
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305047760
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää ICT-alan ympäristövaikutuksia sekä yritysvastuun ulottuvuuksia. Tavoitteena on selvittää alalla olevia yritysvastuun malleja, erilaisia ympäristömerkkejä sekä standardeja, sekä myös negatiivista, tosiallista toimintaa vääristelevää ympäristömainontaa eli viherpesua. Opinnäytetyö on orastavan ekokriisin takia hyvinkin ajankohtainen, ja tärkeäksi sen tekee myös se, ettei alan ympäristövaikutuksia koskevaa kokoomakirjallisuutta ole kovinkaan kattavasti saatavilla.
Opinnäytetyön teoriaosuus on jaettu sen laajuuden ja selkeyden vuoksi kahteen lukuun. Ensimmäinen luku koostuu ICT-alan ympäristövaikutusten, viherpesun sekä yritysvastuun julkisen sääntelyn sekä kuluttajuuden mahdollisuuksien esittelyistä. Toinen luku keskittyy enemmän ICT-alaa koskevan yritysvastuun eri ulottuvuuksien, mallien, ympäristömerkkien ja standardien esittelyyn. Tietolähteinä näissä on käytetty relevanttia kirjallisuutta sekä internetlähteitä, ja tutkimusmenetelmänä toimii kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
Valittu aineisto tuki hyvin tutkimuksen tavoitteita. ICT-alan moninaisuus ja sen kahtalainen rooli sekä ympäristövaikutusten tuottajana että myös negatiivisten ympäristövaikutusten vähentäjänä tuli aineistosta hyvin esille. ICT-alalla on vallalla ajatus siitä, että kaikkea pitää olla koko ajan enemmän, mikä taas ns. Rebound-efektin avulla vähentää esimerkiksi tuotteiden energiatehokkuudesta saamaa hyötyä.
Yritysvastuulle ei löytynyt erityisesti ICT-alaa koskevia säädöksiä, sillä käytetyimmät yritysvastuun mallit, kuten GRI ja ESG, koskevat tasapuolisesti kaikkea yritystoimintaa. Erilaiset ympäristömerkit, kuten TCO, keskittyivät kuitenkin erityisesti ICT-alaa koskevan yritysvastuun ja sen ympäristövaikutusten parantamiseen. WWF:n kehittämän Science Based Targets -aloitteen kautta oli myös ICT-alalle tehty erityisiä ohjeistuksia, joita myös suomalaiset yritykset, kuten Elisa, olivat ottaneet yritysvasuunsa ohjenuoraksi.
Viherpesun määrän havaittiin olevan vielä merkittävää yrityksistä riippumatta, vaikka erilaiset lait, kuten kuluttajansuojalaki, valvovat tätä. Tässä valvonnassa tosin oli vielä petrattavaa, sillä harhaanjohtavan mainostamisen sekä myös sosiaalisessa mediassa olevan ohjaavan mainonnan määrä oli varsin mittavaa.
Opinnäytetyön teoriaosuus on jaettu sen laajuuden ja selkeyden vuoksi kahteen lukuun. Ensimmäinen luku koostuu ICT-alan ympäristövaikutusten, viherpesun sekä yritysvastuun julkisen sääntelyn sekä kuluttajuuden mahdollisuuksien esittelyistä. Toinen luku keskittyy enemmän ICT-alaa koskevan yritysvastuun eri ulottuvuuksien, mallien, ympäristömerkkien ja standardien esittelyyn. Tietolähteinä näissä on käytetty relevanttia kirjallisuutta sekä internetlähteitä, ja tutkimusmenetelmänä toimii kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
Valittu aineisto tuki hyvin tutkimuksen tavoitteita. ICT-alan moninaisuus ja sen kahtalainen rooli sekä ympäristövaikutusten tuottajana että myös negatiivisten ympäristövaikutusten vähentäjänä tuli aineistosta hyvin esille. ICT-alalla on vallalla ajatus siitä, että kaikkea pitää olla koko ajan enemmän, mikä taas ns. Rebound-efektin avulla vähentää esimerkiksi tuotteiden energiatehokkuudesta saamaa hyötyä.
Yritysvastuulle ei löytynyt erityisesti ICT-alaa koskevia säädöksiä, sillä käytetyimmät yritysvastuun mallit, kuten GRI ja ESG, koskevat tasapuolisesti kaikkea yritystoimintaa. Erilaiset ympäristömerkit, kuten TCO, keskittyivät kuitenkin erityisesti ICT-alaa koskevan yritysvastuun ja sen ympäristövaikutusten parantamiseen. WWF:n kehittämän Science Based Targets -aloitteen kautta oli myös ICT-alalle tehty erityisiä ohjeistuksia, joita myös suomalaiset yritykset, kuten Elisa, olivat ottaneet yritysvasuunsa ohjenuoraksi.
Viherpesun määrän havaittiin olevan vielä merkittävää yrityksistä riippumatta, vaikka erilaiset lait, kuten kuluttajansuojalaki, valvovat tätä. Tässä valvonnassa tosin oli vielä petrattavaa, sillä harhaanjohtavan mainostamisen sekä myös sosiaalisessa mediassa olevan ohjaavan mainonnan määrä oli varsin mittavaa.