Uudentyyppisten kerääjäkasvien käyttö suomalaisessa viljelykierrossa

Abstract

Opinnäytetyön idea on lähtenyt omasta kiinnostuksesta regeneratiivista, uudistavaa ja kestävää viljelyä kohtaan. Nykyviljely on monilta osin kestämätöntä, luonnonvaroja ja maaperää kuluttavaa. Näiden syiden vuoksi monilla maatalouden saroilla on käynnistetty toimia, joilla maataloudesta voitaisiin kehittää entistä kestävämpää ja taloudellisesti kannattavampaa. Maan kasvukunto on yksi maatalouden tärkeimmistä asioista. Maan kasvukunnon kohottamisen ja ylläpitämisen tärkeys on korostunut myös vallitsevan maailmantilanteen vuoksi. Kerääjäkasvit ovat tärkeässä roolissa edistämässä kestävää maataloutta. Kerääjäkasveilla on laaja-alaisia hyötyjä parantaa maaperän kasvukuntoa ja viljelyvarmuutta sekä näin parantaa maatilan taloutta. Kerääjäkasvit kasvattavat myös oikein käytettynä tehokkaasti maaperän hiilivarantoja. Kerääjäkasveilla voidaan monipuolistaa monokulttuurista viljelyä samalla tehostaen maaperän hiilensidontaa. Kerääjäkasvien käyttöä rajoittaa usein ennakkoluulot ja huonot kokemukset kerääjäkasveista. Kokeen tarkoituksena oli selvittää ja näyttää eri kasvien hyviä ominaisuuksia sekä näin kannustaa kerääjäkasvien käyttöön. Kerääjäkasvituki jatkuu kannusteena myös seuraavalla 2023–2027 tukikaudella, mikä kannustaa tulevaisuudessakin kerääjäkasvien viljelyyn. Tulevaisuudessa tullaan luultavasti etsimään vanhoihin sekä uudentyyppisiin käyttötarkoituksiin soveltuvia alus- ja kerääjäkasveja. Jo aikaisemmin käytettyjen kerääjäkasvien rinnalle haetaan parempia, jonka vuoksi opinnäytetyössäni tutkitaan ja selvitetään vieraampien kasvilajien soveltuvuutta kerääjä-, alus- ja maanparannuskäytössä. Yhteistyössä toimeksiantajani Riistasiemen OY:n kanssa tehdyn kokeen perusteella selvitettiin, minkälaisia mahdollisuuksia ja ominaisuuksia vieraammilla kasvilajeilla on suomalaisessa viljelykierrossa alus- ja kerääjäkasvina. Kokeessa kylvettiin kolmelle eri paikkakunnalle kaksikymmentä koeruutua koostuen yhdeksästätoista eri kasvilajista. Osa kasveista oli jo aikaisemmin laajalti käytettyjä kerääjäkasveja, mutta suurin osa kuitenkin vieraampia kasveja. Kokeessa oli mukana jo tuttuja kerääjäkasveja vertailun vuoksi. Koeruuduista tehtiin havaintoja pitkin kasvukautta. Kasvukaudella arvioitiin aluskasvin vaikutusta pääkasviin sekä vertailtiin niiden ominaisuuksia. Ominaisuuksista vertailtiin kasvuston korkeutta, juuriston syvyyttä, peittävyyttä ja kasvuaikaa sekä muodostettiin kokonaiskuva kasvista aluskasvina. Osa kasveista toimi erinomaisesti kerääjäkasvina ja osa vaatii vielä lisää kokeita ja kokemusta.