Työnjohtajien esihenkilötyöhön liittyvät koulutustarpeet toimeksiantajayrityksessä
Vilska, Erika (2023)
Vilska, Erika
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057920
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057920
Tiivistelmä
Esihenkilöt ovat merkittävässä roolissa toteuttamassa yrityksen henkilöstöjohtamista. Toimenkuva on hyvin laaja ja pitää sisällään paljon erilaisia tehtäviä sekä tietotaitoa. Tämän vuoksi esihenkilöitä on tärkeää kouluttaa yrityksen sekä heidän oman ammatillisen kehittymisensä näkökulmista. Lisäksi kouluttamalla voidaan vastata toimialan alati muuttuviin ja kehittyviin olosuhteisiin ja vaatimuksiin. Ennen kouluttamista tulee kuitenkin tietää, millaista koulutusta esihenkilöt kaipaavat omasta näkökulmastaan.
Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona yritykselle. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa toimeksiantajayrityksen yhden toimintayksikön työnjohtajien esihenkilötehtäviin liittyviä koulutustarpeita. Tavoitteena on selvittää, missä esihenkilötehtävien osa-alueissa työnjohtajat kokevat haluavansa ja tarvitsevansa koulutusta, sekä millaiset koulutusmuodot heidän mielestään sopivat heille parhaiten huomioiden se, että he tekevät vuorotyötä. Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi selvittää, miten uusien ja kokeneiden työnjohtajien koulutustarpeet eroavat toisistaan.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella toimeksiantajayrityksen yhden toimintayksikön työnjohtajilta. Rajaus tehtiin sen vuoksi, että muissa toimintayksiköissä on eriävät henkilöstö- ja johtorakenteet, jolloin tuloksia ei olisi voitu tulkita halutulla tavalla. Aineisto kerättiin kolmen viikon aikana tammi-helmikuussa 2023 ja kyselyyn vastasi 18 työnjohtajaa 28:sta. Vastausprosentti on tällöin 64. Aineisto analysoitiin määrällisen tutkimuksen osalta laatimalla Webropo-ohjelmalla tulosraportteja ja muokkaamalla niitä Excelillä, sekä avointen kysymysten vastausten osalta sisällönanalyysin keinoin.
Empiirinen tutkimus osoitti, että työnjohtajat kokevat tarvitsevansa koulutusta erityisesti projekteihin ja kehittämistyöhön, palkkaan, työsopimuksiin, työntekijöiden motivointiin sekä työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Lisäksi koettiin yleisesti, ettei perehdytys esihenkilötehtävien alkuvaiheessa tai uusien työtehtävien kohdalla ole riittävä, ja koulutuksille sekä oppimiselle toivottiin enemmän aikaa. Parhaaksi koulutusmuodoksi työnjohtajat kokivat henkilökohtaisen koulutuksen/opastuksen sekä perinteisen ja verkkokoulutuksen (kouluttajan pitämän). Uudet työnjohtajat kaipaavat yleisesti kokeneita työnjohtajia enemmän koulutusta eri osa-alueilla ja kokeneet työnjohtajat kaipaavat uusia työnjohtajia enemmän koulutusta työhyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Tulosten ja johtopäätösten myötä toimeksiantajayrityksen on mahdollista rakentaa työnjohtajien tarpeita vastaavaa koulutusta sekä kehittää esihenkilötyötä kokonaisuudessaan. Samalla toimeksiantajayrityksen tavoitteena on vähentää työnjohtajien kokemaa työstä johtuvaa kuormittumista ja parantaa työhyvinvointia. Hyvä ja laadukas esihenkilötyö toimii yrityksen näkökulmasta kilpailuetuna ja esimerkiksi sitouttaa työntekijöitä työskentelemään yrityksessä.
Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona yritykselle. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa toimeksiantajayrityksen yhden toimintayksikön työnjohtajien esihenkilötehtäviin liittyviä koulutustarpeita. Tavoitteena on selvittää, missä esihenkilötehtävien osa-alueissa työnjohtajat kokevat haluavansa ja tarvitsevansa koulutusta, sekä millaiset koulutusmuodot heidän mielestään sopivat heille parhaiten huomioiden se, että he tekevät vuorotyötä. Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi selvittää, miten uusien ja kokeneiden työnjohtajien koulutustarpeet eroavat toisistaan.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella toimeksiantajayrityksen yhden toimintayksikön työnjohtajilta. Rajaus tehtiin sen vuoksi, että muissa toimintayksiköissä on eriävät henkilöstö- ja johtorakenteet, jolloin tuloksia ei olisi voitu tulkita halutulla tavalla. Aineisto kerättiin kolmen viikon aikana tammi-helmikuussa 2023 ja kyselyyn vastasi 18 työnjohtajaa 28:sta. Vastausprosentti on tällöin 64. Aineisto analysoitiin määrällisen tutkimuksen osalta laatimalla Webropo-ohjelmalla tulosraportteja ja muokkaamalla niitä Excelillä, sekä avointen kysymysten vastausten osalta sisällönanalyysin keinoin.
Empiirinen tutkimus osoitti, että työnjohtajat kokevat tarvitsevansa koulutusta erityisesti projekteihin ja kehittämistyöhön, palkkaan, työsopimuksiin, työntekijöiden motivointiin sekä työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Lisäksi koettiin yleisesti, ettei perehdytys esihenkilötehtävien alkuvaiheessa tai uusien työtehtävien kohdalla ole riittävä, ja koulutuksille sekä oppimiselle toivottiin enemmän aikaa. Parhaaksi koulutusmuodoksi työnjohtajat kokivat henkilökohtaisen koulutuksen/opastuksen sekä perinteisen ja verkkokoulutuksen (kouluttajan pitämän). Uudet työnjohtajat kaipaavat yleisesti kokeneita työnjohtajia enemmän koulutusta eri osa-alueilla ja kokeneet työnjohtajat kaipaavat uusia työnjohtajia enemmän koulutusta työhyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Tulosten ja johtopäätösten myötä toimeksiantajayrityksen on mahdollista rakentaa työnjohtajien tarpeita vastaavaa koulutusta sekä kehittää esihenkilötyötä kokonaisuudessaan. Samalla toimeksiantajayrityksen tavoitteena on vähentää työnjohtajien kokemaa työstä johtuvaa kuormittumista ja parantaa työhyvinvointia. Hyvä ja laadukas esihenkilötyö toimii yrityksen näkökulmasta kilpailuetuna ja esimerkiksi sitouttaa työntekijöitä työskentelemään yrityksessä.
