Induktiivinen vaihdelämmitys
Palomäki, Aatu (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057982
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057982
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia ja selvittää uuden induktiivisen vaihdelämmityksen toimintaa junaradalla Suomen olosuhteissa. Kyseinen järjestelmä oli Suomessa ensimmäinen laatuaan, mutta oli ollut käytössä Ruotsissa jo usean vuoden ajan. Tavoitteena on ollut löytää perinteiseen vaihteenlämmitysjärjestelmään verrattuna energiatehokkaampi vaihteenlämmitysjärjestelmä ja selvittää induktiovaihteenlämmityksen käyttömahdollisuuksia Suomessa. Induktiovaihteenlämmityksen testauksen avulla pyritään löytämään ratkaisuja, joilla energiankulutusta saadaan pienennettyä kuitenkin siten, että järjestelmän toiminnallisuus ei heikkene.
Työn toimeksiantajana toimi Väylävirasto. Siuron liikennepaikalle Nokialle rakennettiin vanhan vastuksilla toimivan vaihdelämmityksen rinnalle uusi induktiivinen vaihdelämmityspilotti testiin talven 2022–2023 ajaksi. Vaihteille 001 ja 002 asennettiin kamera sekä energiamittari talveksi. Niitä käytettiin apuna järjestelmien vertailussa ja arvioinnissa.
Järjestelmässä oli alkuun pieniä ongelmia, jotka eivät johtuneet laitteen rikkoontumisesta vaan mm. ohjelmistossa olevista virheistä ja vääristä säädöistä. Energiaa säästyi vanhaan järjestelmään verrattuna odotettua enemmän, mikä oli positiivinen yllätys. Mietityttämään jäi kuitenkin kaapeleiden ja komponenttien suuri määrä ja niiden kestävyys Suomen olosuhteissa pidemmällä aikavälillä. Tuleeko energian kulutuksesta syntyvä säästö kattamaan kaikki huoltokustannukset ja järjestelmän perustamiskustannukset?
Työn toimeksiantajana toimi Väylävirasto. Siuron liikennepaikalle Nokialle rakennettiin vanhan vastuksilla toimivan vaihdelämmityksen rinnalle uusi induktiivinen vaihdelämmityspilotti testiin talven 2022–2023 ajaksi. Vaihteille 001 ja 002 asennettiin kamera sekä energiamittari talveksi. Niitä käytettiin apuna järjestelmien vertailussa ja arvioinnissa.
Järjestelmässä oli alkuun pieniä ongelmia, jotka eivät johtuneet laitteen rikkoontumisesta vaan mm. ohjelmistossa olevista virheistä ja vääristä säädöistä. Energiaa säästyi vanhaan järjestelmään verrattuna odotettua enemmän, mikä oli positiivinen yllätys. Mietityttämään jäi kuitenkin kaapeleiden ja komponenttien suuri määrä ja niiden kestävyys Suomen olosuhteissa pidemmällä aikavälillä. Tuleeko energian kulutuksesta syntyvä säästö kattamaan kaikki huoltokustannukset ja järjestelmän perustamiskustannukset?