Työhyvinvointikyselyiden tulosten hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmän kehitysprosessin aikana
Aulén, Nora (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305088194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305088194
Tiivistelmä
Työhyvinvointikyselyt ovat yksi yleisimmistä tavoista kartoittaa työhyvinvoinnin nykytilaa. Kyselyiden avulla voidaan myös selvittää, miten nykytilaa voisi parantaa. Työhyvinvointikyselyt ovat hyvä ja helppo tapa osallistaa henkilöstöä päätöksentekoon. Kyselyt ja niiden tulokset eivät kuitenkaan yksissään riitä, vaan tuloksia täytyy analysoida hyödyntäen oikeita keinoja. Analysointia vielä tärkeämpänä on kuitenkin teot. Eli ilman konkreettisia parannuksia työhyvinvointikyselyiden tulosten pohjalta, koko projekti on turha.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka aktiivisesti toimeksiantajayrityksessä käynnissä olevan toiminnanohjausjärjestelmän kehitys-/räätälöintiprojektin aikana lähetettyjen työhyvinvointikyselyiden tuloksia todellisuudessa analysoidaan, ja aiheuttavatko kyselyiden vastaukset konkreettisia jatkotoimia. Tutkimuksesta saatujen tietojen avulla voidaan myös tehostaa yleisten työhyvinvointikyselyiden tulosten analysointia ja tulosten hyödyntämistä.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu kolmesta pääluvusta, joista ensimmäisessä käsitellään työhyvinvointia käsitteenä, muutostilanteessa sekä yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Toisessa pääluvussa keskitytään työhyvinvointikyselyihin, tulosten analysointiin sekä hyödyntämiseen. Kolmannessa pääluvussa käsitellään työhyvinvoinnin kehittämistä, mittaamista sekä muutosjohtamista.
Tutkimuksen empiirisessä osassa esitellään tutkimusmenetelmiä, tutkimuksen rakennetta, tutkimustuloksia sekä johtopäätöksiä. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena ja tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä toimi kyselylomake. Kysely lähetettiin yhteensä 22 vastaajalle, jotka työskentelivät toiminnanohjausjärjestelmän kehitys-/räätälöintiprojektissa streamleadeina eli tiiminvetäjinä. Kysely lähetettiin sähköpostitse. Työ toteutettiin 1.2-14.5.2023 välisenä aikana. Kyselytutkimus teetettiin 2.3-14.3.2023 aikana.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toiminnanohjausjärjestelmän kehitys-/räätälöintiprojektin osalta työhyvinvointikyselyien tuloksia analysoidaan hyvin ja niistä aiheutuu tarvittavia jatkotoimia.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka aktiivisesti toimeksiantajayrityksessä käynnissä olevan toiminnanohjausjärjestelmän kehitys-/räätälöintiprojektin aikana lähetettyjen työhyvinvointikyselyiden tuloksia todellisuudessa analysoidaan, ja aiheuttavatko kyselyiden vastaukset konkreettisia jatkotoimia. Tutkimuksesta saatujen tietojen avulla voidaan myös tehostaa yleisten työhyvinvointikyselyiden tulosten analysointia ja tulosten hyödyntämistä.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu kolmesta pääluvusta, joista ensimmäisessä käsitellään työhyvinvointia käsitteenä, muutostilanteessa sekä yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Toisessa pääluvussa keskitytään työhyvinvointikyselyihin, tulosten analysointiin sekä hyödyntämiseen. Kolmannessa pääluvussa käsitellään työhyvinvoinnin kehittämistä, mittaamista sekä muutosjohtamista.
Tutkimuksen empiirisessä osassa esitellään tutkimusmenetelmiä, tutkimuksen rakennetta, tutkimustuloksia sekä johtopäätöksiä. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena ja tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä toimi kyselylomake. Kysely lähetettiin yhteensä 22 vastaajalle, jotka työskentelivät toiminnanohjausjärjestelmän kehitys-/räätälöintiprojektissa streamleadeina eli tiiminvetäjinä. Kysely lähetettiin sähköpostitse. Työ toteutettiin 1.2-14.5.2023 välisenä aikana. Kyselytutkimus teetettiin 2.3-14.3.2023 aikana.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toiminnanohjausjärjestelmän kehitys-/räätälöintiprojektin osalta työhyvinvointikyselyien tuloksia analysoidaan hyvin ja niistä aiheutuu tarvittavia jatkotoimia.