Kohti hakijaystävällistä rekrytointiprosessia
Iivonen, Ulla (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057918
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten LAB- ammattikorkeakoulun rekrytointiprosessia voitaisiin kehittää hakijaystävällisemmäksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin rekrytointiprosessin eri vaiheissa työnhakijalle syntyvää hakijakokemusta.
Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön lähestymistavaksi oli valittu tapaustutkimus. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui rekrytointiprosessiin ja hakijakokemuksen muodostumiseen liittyvän teorian ympärille. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastatteluja. Haastateltavina oli rekrytointeihin osallistuvia esihenkilöitä ja valittuja hakijoita. Sisällönanalyysi toteutettiin aineistolähtöisesti.
Tulosten perusteella rekrytointiprosessia pidetään erittäin tärkeänä prosessina kohdeorganisaatiossa. Opinnäytetyön tutkimustuloksista nousi tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi hakijaviestintään, hakuilmoituksiin ja haastatteluvaiheeseen liittyviä toimenpiteitä. Kehittämistoimenpiteillä oletetaan olevan positiivinen vaikutus hakijakokemukseen, passiivisten hakijoiden parempaan tavoittamiseen ja työnantajamielikuvan muodostumiseen. Jatkotutkimuksen aiheeksi ehdotetaan tutkimusta koskien nykyisen henkilöstön sitouttamista organisaatioon. The aim of this research-based thesis was to find out how the recruitment process of LAB University of Applied Sciences could be developed into an applicant-friendly direction. The thesis focused on the candidate experience for job seekers in different stages of the recruitment process.
The theoretical framework of the thesis was based on the theory of the recruitment process and the formation of candidate experience. The data collection was carried out through thematic interviews. The content analysis was carried out inductively.
Based on the results, the recruitment process is considered to be a very important process in the target organization. The results of the thesis suggest that the most important areas for developing the candidate experience are the measures related to applicant communication, application notices and the interview phase. The development measures are expected to have a positive impact on the applicant experience, better outreach of passive applicants and, consequently, the formation of an employer image.
Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön lähestymistavaksi oli valittu tapaustutkimus. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui rekrytointiprosessiin ja hakijakokemuksen muodostumiseen liittyvän teorian ympärille. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastatteluja. Haastateltavina oli rekrytointeihin osallistuvia esihenkilöitä ja valittuja hakijoita. Sisällönanalyysi toteutettiin aineistolähtöisesti.
Tulosten perusteella rekrytointiprosessia pidetään erittäin tärkeänä prosessina kohdeorganisaatiossa. Opinnäytetyön tutkimustuloksista nousi tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi hakijaviestintään, hakuilmoituksiin ja haastatteluvaiheeseen liittyviä toimenpiteitä. Kehittämistoimenpiteillä oletetaan olevan positiivinen vaikutus hakijakokemukseen, passiivisten hakijoiden parempaan tavoittamiseen ja työnantajamielikuvan muodostumiseen. Jatkotutkimuksen aiheeksi ehdotetaan tutkimusta koskien nykyisen henkilöstön sitouttamista organisaatioon.
The theoretical framework of the thesis was based on the theory of the recruitment process and the formation of candidate experience. The data collection was carried out through thematic interviews. The content analysis was carried out inductively.
Based on the results, the recruitment process is considered to be a very important process in the target organization. The results of the thesis suggest that the most important areas for developing the candidate experience are the measures related to applicant communication, application notices and the interview phase. The development measures are expected to have a positive impact on the applicant experience, better outreach of passive applicants and, consequently, the formation of an employer image.