Kuntoutujan osallistuminen kuntoutussuunnitelman tekoon: GAS-menetelmää hyödyntäen
Minetti, Tiia-Maria; Lahtinen, Krista (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305058000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305058000
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli helpottaa GAS-menetelmän käyttöönottoa Sevinio Oy:lla, joka tarjoaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille palvelua kolmessa eri yksikössä, sekä tukiasumisen puolella. Aihe on ajankohtainen, sillä GAS-menetelmän käyttö on viime vuosina laajentunut yhä useampaan mielenterveys- ja päihdeyksikköön. Myös useat palvelun ostajat ovat toivoneet menetelmän käyttöönottoa kuntoutujilla, palveluiden ja järjestelmien yhtenäiseksi muuttamisen myötä. Etenkin Sote uudistuksen myötä palveluita pyritään yhtenäistämään, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että samat menetelmät tulevat käyttöön laajemmalla alueella, kuin aiemmin.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa hoitotyön tueksi check-lista, jonka avulla voidaan kohtakohdalta käydä läpi, mitä ollaan tekemässä. Tuotoksen avulla voidaan hyödyntää GAS-menetelmää kuntoutussuunnitelman laatimisessa yhdessä kuntoutujan kanssa. Check-listasta tuli helposti luettava yksinkertaistettu ohje, jonka avulla Kansaneläkelaitoksen luomaa GAS-lomaketta on helpompi lähteä täyttämään yhdessä kuntoutujan kanssa. Check-lista toimii hoitajien apuna, mutta yhtä lailla kuntoutuja voi itse alkaa check-listan avulla täyttämään lomakkeelle omia tavoitteitaan. Listalle kertyi neljä erillistä sivua, joista lopulta tuli kaksipuoleisia laminoituja sivuja kaksi kappaletta. Laminoinnin myötä listaan voi tehdä merkintöjä tekovaiheessa ja pyyhkiä merkinnät pois, jonka jälkeen seuraava tekijä saa itselleen puhtaat versiot, johon voi taas tehdä merkintöjä.
Opinnäytetyön teoria osuudessa käsitellään kuntoutussuunnitelmaa, GAS-menetelmää sekä motivaatiota ja kuntoutujan minäpystyvyyden kokemuksia. GAS-menetelmän apuvälineiden tarkoitus on auttaa kuntoutujaa tunnistamaan elämän osa-alueet, joihin kuntoutuja kokee tarvitsevansa muutosta. Menetelmä yksinkertaistaa kuntoutujan osallistumisen suunnitelman laadinnassa selkeillä ja ymmärrettävillä ohjeilla tavoitteiden nimeämiseksi. Kuntoutussuunnitelman tulee olla asiakaslähtöinen ja kuntoutujan tarvetta palveleva.
Opinnäytetyötä saadun palautteen perusteella lomakkeen täyttöön liittyvät ennakkoluulot katosivat, kun ohjeet olivat selkeytetty ja tehty mielekkäiksi lukea. Netistä löytyvät lomakkeen täyttöohjeet olivat kankeita ja epäselviä, mikä tuotti vaikeuksia kiinnostua lomakkeen täyttämisestä. Check-listan visuaalinen ilme ja helppolukuisuus herätti kiinnostusta kokeilla lomakkeen täyttöä ja sen myötä madalsivat kynnystä ottaa uusi menetelmä käyttöön kuntoutumisyksiköissä.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa hoitotyön tueksi check-lista, jonka avulla voidaan kohtakohdalta käydä läpi, mitä ollaan tekemässä. Tuotoksen avulla voidaan hyödyntää GAS-menetelmää kuntoutussuunnitelman laatimisessa yhdessä kuntoutujan kanssa. Check-listasta tuli helposti luettava yksinkertaistettu ohje, jonka avulla Kansaneläkelaitoksen luomaa GAS-lomaketta on helpompi lähteä täyttämään yhdessä kuntoutujan kanssa. Check-lista toimii hoitajien apuna, mutta yhtä lailla kuntoutuja voi itse alkaa check-listan avulla täyttämään lomakkeelle omia tavoitteitaan. Listalle kertyi neljä erillistä sivua, joista lopulta tuli kaksipuoleisia laminoituja sivuja kaksi kappaletta. Laminoinnin myötä listaan voi tehdä merkintöjä tekovaiheessa ja pyyhkiä merkinnät pois, jonka jälkeen seuraava tekijä saa itselleen puhtaat versiot, johon voi taas tehdä merkintöjä.
Opinnäytetyön teoria osuudessa käsitellään kuntoutussuunnitelmaa, GAS-menetelmää sekä motivaatiota ja kuntoutujan minäpystyvyyden kokemuksia. GAS-menetelmän apuvälineiden tarkoitus on auttaa kuntoutujaa tunnistamaan elämän osa-alueet, joihin kuntoutuja kokee tarvitsevansa muutosta. Menetelmä yksinkertaistaa kuntoutujan osallistumisen suunnitelman laadinnassa selkeillä ja ymmärrettävillä ohjeilla tavoitteiden nimeämiseksi. Kuntoutussuunnitelman tulee olla asiakaslähtöinen ja kuntoutujan tarvetta palveleva.
Opinnäytetyötä saadun palautteen perusteella lomakkeen täyttöön liittyvät ennakkoluulot katosivat, kun ohjeet olivat selkeytetty ja tehty mielekkäiksi lukea. Netistä löytyvät lomakkeen täyttöohjeet olivat kankeita ja epäselviä, mikä tuotti vaikeuksia kiinnostua lomakkeen täyttämisestä. Check-listan visuaalinen ilme ja helppolukuisuus herätti kiinnostusta kokeilla lomakkeen täyttöä ja sen myötä madalsivat kynnystä ottaa uusi menetelmä käyttöön kuntoutumisyksiköissä.