Koordinaattimittakoneen toistotarkkuus
Ristola, Artur (2023)
Ristola, Artur
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098564
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098564
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Tampereen ammattikorkeakoulun tuotantotekniikan laboratorio. Työn tarkoituksena oli selvittää laboratoriossa olevan Mitutoyo CRYSTA Apex S 574 -koordinaattimittakoneen toistotarkkuutta ja laitteen asentojen ja mittakärkien vaikutusta tulostarkkuuteen ja toistettavuuteen. Koordinaattimittakone on kallis avainlaite yritykselle, joten sen tarkkuus on hyvä selvittää. Tehdyt mittaukset ovat näin ollen luotettavia, jolloin mittauspalveluita olisi mahdollista tarjota muualle. Olosuhteiden vaikutusta on hyvä selvittää, vaikka varmuutta vaikutuksen suuruudesta ei saataisikaan.
Toistotarkkuutta lähdettiin tutkimaan kahdella eri mittauksella: pituusmittauksella ja halkaisijamittauksella. Mittauksissa hyödynnettiin koko koordinaattimittakoneen repertuaaria eri asennoista eri mittakärkiin. Toistomittaamisen kannalta tärkeää on saada mittauksesta tarpeeksi toistoja. Tällöin saadaan suurempi tulosotanta, joka tarjoaa paremman varmuuden mittauksesta. Eri mittausmenetelmillä saadaan tietoa siitä, vaikuttavatko ne mittaustuloksiin vai osaako mittakone kompensoida tulokset oikein. Lisäksi pohdittiin, miten mittausympäristö vaikutti tuloksiin ja voiko ympäristön yksityiskohtiin vaikuttaa tarkkuuden parantamiseksi.
Tuloksia analysoitiin käyttämällä keskihajontaa. Tulosten osalta voidaan todeta niiden olevan odotetun kaltaisia. Vaikeammat mittaukset tuottivat hieman suurempaa hajontaa asentojen välillä, mutta kärkien välillä ei tuntunut olevan eroja tuloksissa. Hajonta kokonaisuudessaan oli todella pientä, mitä voi olettaa koordinaattimittakoneen kaltaiselta erittäin tarkalta mittavälineeltä. Lämpötilan teoreettinen vaikutus laskettiin, mutta sitä ei mitattu käytännössä.
Toistotarkkuutta lähdettiin tutkimaan kahdella eri mittauksella: pituusmittauksella ja halkaisijamittauksella. Mittauksissa hyödynnettiin koko koordinaattimittakoneen repertuaaria eri asennoista eri mittakärkiin. Toistomittaamisen kannalta tärkeää on saada mittauksesta tarpeeksi toistoja. Tällöin saadaan suurempi tulosotanta, joka tarjoaa paremman varmuuden mittauksesta. Eri mittausmenetelmillä saadaan tietoa siitä, vaikuttavatko ne mittaustuloksiin vai osaako mittakone kompensoida tulokset oikein. Lisäksi pohdittiin, miten mittausympäristö vaikutti tuloksiin ja voiko ympäristön yksityiskohtiin vaikuttaa tarkkuuden parantamiseksi.
Tuloksia analysoitiin käyttämällä keskihajontaa. Tulosten osalta voidaan todeta niiden olevan odotetun kaltaisia. Vaikeammat mittaukset tuottivat hieman suurempaa hajontaa asentojen välillä, mutta kärkien välillä ei tuntunut olevan eroja tuloksissa. Hajonta kokonaisuudessaan oli todella pientä, mitä voi olettaa koordinaattimittakoneen kaltaiselta erittäin tarkalta mittavälineeltä. Lämpötilan teoreettinen vaikutus laskettiin, mutta sitä ei mitattu käytännössä.