Yhteistyörobottien rakenne ja puhdistettavuus
Korkiamäki, Sara; Samppala, Pinja (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098807
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli saada tietoa yhteistyörobottien ruokaturvallisuudesta rakenteen tulkinnan sekä näytteenoton avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yhteistyörobotin soveltuvuus elintarviketeollisuuden korkeampaa hygieniaa vaativiin työtehtäviin. Tällaisissa tehtävissä yhteistyörobotin toimenkuva voi olla esimerkiksi raaka-aineiden siirtäminen. Tällöin raaka-ainetta voi jäädä yhteistyörobotin rakenteisiin. Jäämät voivat aiheuttaa rakenteissa ristikontaminoitumisen tai esimerkiksi patogeenien pesiytymisen vaaran. Nämä ovat uhka ruokaturvallisuudelle.
Teoriaosuudessa perehdyttiin esimerkiksi yhteistyörobottien rakenteeseen, riskeihin ja vaaratekijöihin elintarviketeollisuudessa sekä erilaisiin pintapuhtautta määrittäviin näytteenottomenetelmiin. Yhteistyöroboteista ei juurikaan löydy aiempaa tutkimustietoa elintarviketurvallisuuden näkökulmasta, joten tämä esiselvitystyö on tärkeä alkusysäys aiheen tutkimiselle.
Tutkimusmenetelminä tässä työssä käytettiin rakenteen valokuvausta ja analysointia sekä näytteenottoa. Rakennetta tulkittiin kolmesta eri yhteistyörobotista ja näytteenotossa käytettiin petrifilmejä ja proteiini- sekä allergeenitestejä. Näytteenottoa toteutettiin sivelemällä yhteen yhteistyörobottiin elintarviketta, jonka jälkeen se puhdistettiin. Puhdistamisen jälkeen siitä otettiin näytteitä rakenteen analysoinnin perusteella valikoiduista kohteista.
Tuloksena saatiin selville, että yhteistyörobottien rakennetta ja puhdistettavuutta täytyisi kehittää, jotta niitä voitaisiin käyttää korkeamman hygienian tehtävissä elintarviketurvallisesti. Rakenteen epätasaisuudet ja johdotukset voivat aiheuttaa merkittäviä elintarviketurvallisuusriskejä. Kertakäyttöisten suojapukujen käyttö voi toimia parannusvaihtoehtona. Tulosten perusteella kehitysehdotuksina ovat rakenteiden ja pintojen muotoilu, jotta kehitetyt laitteet olisivat entistä tuoteturvallisempia elintarviketeollisuudessa.
Teoriaosuudessa perehdyttiin esimerkiksi yhteistyörobottien rakenteeseen, riskeihin ja vaaratekijöihin elintarviketeollisuudessa sekä erilaisiin pintapuhtautta määrittäviin näytteenottomenetelmiin. Yhteistyöroboteista ei juurikaan löydy aiempaa tutkimustietoa elintarviketurvallisuuden näkökulmasta, joten tämä esiselvitystyö on tärkeä alkusysäys aiheen tutkimiselle.
Tutkimusmenetelminä tässä työssä käytettiin rakenteen valokuvausta ja analysointia sekä näytteenottoa. Rakennetta tulkittiin kolmesta eri yhteistyörobotista ja näytteenotossa käytettiin petrifilmejä ja proteiini- sekä allergeenitestejä. Näytteenottoa toteutettiin sivelemällä yhteen yhteistyörobottiin elintarviketta, jonka jälkeen se puhdistettiin. Puhdistamisen jälkeen siitä otettiin näytteitä rakenteen analysoinnin perusteella valikoiduista kohteista.
Tuloksena saatiin selville, että yhteistyörobottien rakennetta ja puhdistettavuutta täytyisi kehittää, jotta niitä voitaisiin käyttää korkeamman hygienian tehtävissä elintarviketurvallisesti. Rakenteen epätasaisuudet ja johdotukset voivat aiheuttaa merkittäviä elintarviketurvallisuusriskejä. Kertakäyttöisten suojapukujen käyttö voi toimia parannusvaihtoehtona. Tulosten perusteella kehitysehdotuksina ovat rakenteiden ja pintojen muotoilu, jotta kehitetyt laitteet olisivat entistä tuoteturvallisempia elintarviketeollisuudessa.