Omakotitalon kuntotarkastus ja korjaussuunnitelma
Pihlajamäki, Juho (2023)
Pihlajamäki, Juho
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098739
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin 1970-luvulla rakennetun omakotitalon kuntoa ja tehtiin alustavat suunnitelmat tuleviin korjauksiin. Kohderakennus on vuonna 1976 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalo. Omakotitalo sijaitsee Ylöjärvellä pientaloalueella, jolla on useita saman ikäisiä rakennuksia.
Talo on pääasiallisesti alkuperäiskuntoinen. Kohteen iän perusteella talosta löytyi kunnostettavaa taloteknisistä järjestelmistä. Talosta löytyi myös ajalleen tyypillisiä riskirakenteita, joiden vaurioitumismekanismeja ja korjaustapoja työssä käsitellään.
Opinnäytetyön liitteeksi tehtiin kuntotarkastusraportti. Kuntotarkastus toteutettiin aistinvaraisesti ja osittain rakenteita avaamalla. Opinnäytetyöhön kerättiin tärkeimmät ohjeet kuntotarkastuksen tekemisen tueksi. Ohjeiden on myös tarkoitus havainnollistaa lukijalle tarkastuksen laajuutta ja sisältöä.
Alustavat korjaussuunnitelmat tehtiin riskihavainnoista, jotka voivat aiheuttaa rakenteille tai terveydelle vahinkoa korjaamattomina. Korjaussuunnitelmissa keskityttiin ainoastaan rakenteiden erilaisiin korjaustapoihin, joilla rakennuksen käyttöikää saadaan jatkettua, asumisviihtyvyyttä parannettua ja rakenteet muutettua terveemmiksi. Energiatehokkuuden parantamiseen ei otettu kantaa. Työn yhteydessä tuotetut korjaussuunnitelmat ovat periaatteellisia ja tarkemmat työohjeet tulee erikseen laatia ennen korjauksiin ryhtymistä.
Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää jatkossa tämän kyseisen omakotitalon korjaukseen ja huoltoon. Lisäksi opinnäytetyö toimii ohjeena vastaavien talojen kuntotarkastuksien tekemiseen.
Talo on pääasiallisesti alkuperäiskuntoinen. Kohteen iän perusteella talosta löytyi kunnostettavaa taloteknisistä järjestelmistä. Talosta löytyi myös ajalleen tyypillisiä riskirakenteita, joiden vaurioitumismekanismeja ja korjaustapoja työssä käsitellään.
Opinnäytetyön liitteeksi tehtiin kuntotarkastusraportti. Kuntotarkastus toteutettiin aistinvaraisesti ja osittain rakenteita avaamalla. Opinnäytetyöhön kerättiin tärkeimmät ohjeet kuntotarkastuksen tekemisen tueksi. Ohjeiden on myös tarkoitus havainnollistaa lukijalle tarkastuksen laajuutta ja sisältöä.
Alustavat korjaussuunnitelmat tehtiin riskihavainnoista, jotka voivat aiheuttaa rakenteille tai terveydelle vahinkoa korjaamattomina. Korjaussuunnitelmissa keskityttiin ainoastaan rakenteiden erilaisiin korjaustapoihin, joilla rakennuksen käyttöikää saadaan jatkettua, asumisviihtyvyyttä parannettua ja rakenteet muutettua terveemmiksi. Energiatehokkuuden parantamiseen ei otettu kantaa. Työn yhteydessä tuotetut korjaussuunnitelmat ovat periaatteellisia ja tarkemmat työohjeet tulee erikseen laatia ennen korjauksiin ryhtymistä.
Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää jatkossa tämän kyseisen omakotitalon korjaukseen ja huoltoon. Lisäksi opinnäytetyö toimii ohjeena vastaavien talojen kuntotarkastuksien tekemiseen.