Lapsen matka sijoitukseen : lastensuojelun ja perhesosiaalityön risteävät palvelupolut ennen sijoitusta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä on perehdytty lastensuojelun ja perhesosiaalityön rajapintaan ja on tutkittu lasten palvelupolkuja ennen sijoitusta rekisteritutkimuksen keinoin. Aineistona oli viiden eri asiakastietojärjestelmän avohuollon ja kiireellisten sijoitusten päätökset vuodelta 2021 sekä näille lapsille tehdyt vireillepanot ja hakemukset sekä lapsille annetut palvelupäätökset myös aiemmilta vuosilta. Tavoitteena oli tuottaa tiedolla johtamisen tueksi dataa, jotta hyvinvointialueella voidaan huomioida lasten ja huoltajien tarpeet paremmin. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin hierarkkista ryhmittelyanalyysiä sekä ristiintaulukointia.

Opinnäytetyön tulosten mukaan suurin osa sijoitetuista (N=212) oli 11–17-vuotiaita. Vähintään puolet kaikista lapsista oli sijoitettu avohuollon sijoituksella ja sijoitukset olivat kestäneet keskimäärin 4,5 kuukautta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suurimmalla osalla lapsista oli ollut sekä lastensuojelun että perhesosiaalityön asiakkuuksia ennen sijoitusta, suurimmalla osalla oli ollut lastensuojelun asiakkuus juuri ennen sijoitusta, lastensuojelun asiakkuus oli kestänyt vain lyhyen aikaa ennen sijoitusta ja pieni joukko sijoitettiin ilman mitään asiakkuutta lastensuojelussa tai perhesosiaalityössä. Aineiston perusteella annetut palvelut ennen sijoitusta olivat toistensa kanssa samankaltaisia ja palveluvalikko oli suppea; yli puolet lapsista oli saanut perhetyötä ennen sijoitusta ja vain pieni osa tukiperhepalvelua.

Tutkimuksessa selvisi, että asiakastietojärjestelmistä ei saatu kaikkiin tutkimuskysymyksiin vastausta ja asiakastietojärjestelmissä oli merkittäviä puutteita hakemusten ja palveluiden merkinnöissä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että päätösten ja palveluiden kirjaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun hyvinvointialueiden asiakastietojärjestelmiä uudistetaan. Johtopäätöksenä esitetään, että erityisesti yksinhuoltajavanhempien ja teini-ikäisten tyttöjen tukea tulisi lisätä, jos halutaan ehkäistä sijoituksia. Lisäksi perhehoidon osuus lyhytaikaisissa sijoituksissa oli pieni, mikä vaikuttaa kustannuksiin niitä nostattavasti sekä vaikuttaa heikentävästi lapsen oikeuteen saada pysyviä ihmissuhteita.

The purpose was to learn about the interface between child protection and family social work and to study the customer journey of children before placement. The decisions of open care and emergency placements from 2021 from five different customer information systems in Finland were examined. The applications and service decisions made for these children in previous years were also explored. The data were analyzed through hierarchical grouping analysis and cross-tabulation.

The majority of the placed children (N=212) were aged 11–17. Many teenagers were girls. The placements of the children had lasted an average of 4,5 months. Most of the children were clients of a child protection just before placement. About half of them had also received family social work services in the past.

The findings indicate that single parents and teenage girls need more services if they want to prevent placements. The study revealed that the share of family care in short-term removals was alarmingly small. In the future, more attention should be paid to ensuring that the child gets permanence in life even during the placements.