Tietomallien hyödyntäminen hiilijalanjälkilaskennassa
Sirén, Mauno (2023)
Sirén, Mauno
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305108899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305108899
Tiivistelmä
Opinnäytetyön lähtökohtana oli halu käyttää tietomalleja tehokkaammin hiilijalanjälkilaskennassa. Tämänhetkisessä hiilijalanjälkilaskennassa tietomalleja ei juurikaan käytetä suoraan.
Työssä perehdyttiin hiilijalanjälkilaskentaan. Tutkimusta varten tarvittiin yleinen käsitys hiilijalanjälkilaskennasta ja sen vaiheista. Suomessa hiilijalanjälkilaskennan kehitys on edelleen käynnissä. Hiilijalanjälkilaskennassa lasketaan rakennusten päästöt suunnitteluvaiheesta rakennuksen elinkaaren loppuun asti.
Työtä varten luotiin useista rakennuksista omat tietomallit, joita vertailtiin arkkitehtimallien kanssa. Tietomalleista vertailtiin rakennuksissa käytettyjen materiaalien määriä, joita tarvitaan hiilijalanjälkilaskemisessa. Tutkimukseen valittiin muissa yhteyksissä vastaan tulleita kerrostalokohteita. Itse luodut mallit tehtiin Magicad Roomilla arkkitehtikuvien perusteella tyypittäen tarkasti kohteen rakennetyypit. Mallinnuksen jälkeen rakennusten tietomallien rakennemääriä vertailtiin keskenään.
Tuloksena havaittiin, että tietomallien käyttäminen suoraan hiilijalanjälkilaskentaan on vielä haastavaa. Mallit eivät olleet riittävän tarkkoja, jotta niistä saisi tarpeeksi täsmällistä tietoa laskentaa varten. Lisäksi tietomalleista puuttui tietoja tai tiedot oli merkitty väärin. Vaikka tässä tutkimuksessa tietomallit eivät olleet riittävän tarkkoja, on olemassa kuitenkin tietomalleja, joita voisi käyttää hiilijalanjälkilaskennassa.
Tulevaisuudessa tutkimusta voisi jatkaa selvittämällä, mitä vaatimuksia tietomalleille pitäisi luoda, jotta ne toimisivat paremmin hiilijalanjälkilaskennassa. Jatkossa arkkitehtien tulisi tehdä tietomalleista tarkempia, jotta niitä voitaisiin käyttää laskennassa hyödyksi. Tietomallien käyttäminen hiilijalanjälkilaskennassa nopeuttaa laskemista, jos tietomallit on luotu oikein.
Työssä perehdyttiin hiilijalanjälkilaskentaan. Tutkimusta varten tarvittiin yleinen käsitys hiilijalanjälkilaskennasta ja sen vaiheista. Suomessa hiilijalanjälkilaskennan kehitys on edelleen käynnissä. Hiilijalanjälkilaskennassa lasketaan rakennusten päästöt suunnitteluvaiheesta rakennuksen elinkaaren loppuun asti.
Työtä varten luotiin useista rakennuksista omat tietomallit, joita vertailtiin arkkitehtimallien kanssa. Tietomalleista vertailtiin rakennuksissa käytettyjen materiaalien määriä, joita tarvitaan hiilijalanjälkilaskemisessa. Tutkimukseen valittiin muissa yhteyksissä vastaan tulleita kerrostalokohteita. Itse luodut mallit tehtiin Magicad Roomilla arkkitehtikuvien perusteella tyypittäen tarkasti kohteen rakennetyypit. Mallinnuksen jälkeen rakennusten tietomallien rakennemääriä vertailtiin keskenään.
Tuloksena havaittiin, että tietomallien käyttäminen suoraan hiilijalanjälkilaskentaan on vielä haastavaa. Mallit eivät olleet riittävän tarkkoja, jotta niistä saisi tarpeeksi täsmällistä tietoa laskentaa varten. Lisäksi tietomalleista puuttui tietoja tai tiedot oli merkitty väärin. Vaikka tässä tutkimuksessa tietomallit eivät olleet riittävän tarkkoja, on olemassa kuitenkin tietomalleja, joita voisi käyttää hiilijalanjälkilaskennassa.
Tulevaisuudessa tutkimusta voisi jatkaa selvittämällä, mitä vaatimuksia tietomalleille pitäisi luoda, jotta ne toimisivat paremmin hiilijalanjälkilaskennassa. Jatkossa arkkitehtien tulisi tehdä tietomalleista tarkempia, jotta niitä voitaisiin käyttää laskennassa hyödyksi. Tietomallien käyttäminen hiilijalanjälkilaskennassa nopeuttaa laskemista, jos tietomallit on luotu oikein.
