Tehostetun ja erityisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa huoltajien näkökulmasta
Losoi, Anne; Vaanila, Susanna (2023)
Losoi, Anne
Vaanila, Susanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109011
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten huoltajat kokevat lapselleen annetun tehostetun tai erityisen tuen toteutuneen varhaiskasvatuksessa. Aihe on ajankohtainen, sillä uudistettu varhaiskasvatuslaki astui voimaan 1.8.2022. Tässä uudistuksessa säädettiin muun muassa kolmiportaisen tuen käytöstä varhaiskasvatuksessa. Lapsilla on ollut oikeus tukeen jo ennen lakimuutosta, mutta muutoksen myötä varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin on entistä tarkemmin kuvattu tuen tasot.
Opinnäytetyön tietoperustassa avattiin inklusiivisen varhaiskasvatuksen käsite, kolmiportainen tuki sekä niitä tekijöitä, jotka johtivat varhaiskasvatuslain uudistamiseen. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, ja sen aineisto kerättiin anonyymisti Webropol-kyselylomakkeella. Linkki lomakkeeseen lähetettiin keskitetysti kaikille niille huoltajille, joiden lapsi tai lapset olivat tutkimuksen toteuttamisen aikana tutkimuksen kohdealueen varhaiskasvatuksessa. Saatekirjeessä pyydettiin vastaajiksi ainoastaan niitä huoltajia, joiden lapsi sai tehostettua tai erityistä tukea. Kohderyhmän kokonaismäärä oli noin 40, ja vastauksia saatiin yhteensä kymmenen. Kyselylomake oli puolistrukturoitu ja sisälsi 9 peruskysymystä, joista kolmessa oli vastausvaihtoehdon mukaan tarkentava lisäkysymys. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Huoltajien vastauksista kyselyyn voidaan päätellä, että pääsääntöisesti lasten tuen tarpeet huomataan varhaiskasvatuksessa hyvin ja tuen prosessi päästään aloittamaan tarpeeksi nopeasti. Kehittämiskohteina osa vastaajista mainitsi toteutumisen näkyvyyden huoltajille sekä riittävän tiedonsaannin. Vastausten perusteella huoltajat kokivat lapsensa saaman tuen vaikuttaneen myönteisesti lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Opinnäytetyön kyselyyn saatujen vastausten perusteella todetaan, että huoltajat kokivat lastensa tehostetun ja erityisen tuen toteutuvan pääsääntöisesti hyvin ja hyödyttävän sekä lasta että perhettä.
Opinnäytetyön tietoperustassa avattiin inklusiivisen varhaiskasvatuksen käsite, kolmiportainen tuki sekä niitä tekijöitä, jotka johtivat varhaiskasvatuslain uudistamiseen. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, ja sen aineisto kerättiin anonyymisti Webropol-kyselylomakkeella. Linkki lomakkeeseen lähetettiin keskitetysti kaikille niille huoltajille, joiden lapsi tai lapset olivat tutkimuksen toteuttamisen aikana tutkimuksen kohdealueen varhaiskasvatuksessa. Saatekirjeessä pyydettiin vastaajiksi ainoastaan niitä huoltajia, joiden lapsi sai tehostettua tai erityistä tukea. Kohderyhmän kokonaismäärä oli noin 40, ja vastauksia saatiin yhteensä kymmenen. Kyselylomake oli puolistrukturoitu ja sisälsi 9 peruskysymystä, joista kolmessa oli vastausvaihtoehdon mukaan tarkentava lisäkysymys. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Huoltajien vastauksista kyselyyn voidaan päätellä, että pääsääntöisesti lasten tuen tarpeet huomataan varhaiskasvatuksessa hyvin ja tuen prosessi päästään aloittamaan tarpeeksi nopeasti. Kehittämiskohteina osa vastaajista mainitsi toteutumisen näkyvyyden huoltajille sekä riittävän tiedonsaannin. Vastausten perusteella huoltajat kokivat lapsensa saaman tuen vaikuttaneen myönteisesti lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Opinnäytetyön kyselyyn saatujen vastausten perusteella todetaan, että huoltajat kokivat lastensa tehostetun ja erityisen tuen toteutuvan pääsääntöisesti hyvin ja hyödyttävän sekä lasta että perhettä.
