Lähtöhaastattelu henkilöstöjohtamisen työkaluna
Luukkonen, Tuija (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109156
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja, Tehden Oy on turkulainen ohjelmistotalo. Yrityksen ydinliiketoimintaa on oman pilvipohjaisen kassa- ja toiminnanohjausjärjestelmän myynti, ylläpito ja kehittäminen. Jo yli 700 yritystä käyttää Tehden Oy:n toiminnanohjausjärjestelmää yrityksensä ydintoimintoihin. Ohjelmistotalo Tehden työllistää lähes 50 myynnin, markkinoinnin, asiakaspalvelun ja ohjelmistokehityksen asiantuntijaa. Yrityksen henkilöstöjohtamisen prosesseissa ei ole ollut käytössä lähtöhaastattelua. Henkilöstöjohtamisen apuna tarvittava tieto henkilöstön vaihtuvuuden syistä on siten jäänyt puuttumaan.
Opinnäytetyön tavoitteena on luoda lähtöhaastatteluprosessi ja -lomake yrityksen henkilöstöjohtamisen tueksi. Lähtöhaastatteluprosessin avulla saadaan arvokasta tietoa vaihtuvuuden syistä mahdollisista pinnan alla piilevistä epäkohdista. Haastattelun tulosten perusteella yritys kohdistaa johtamisen kehittämistoimia oikeisiin kohteisiin. Kehityskohteita voivat olla esimerkiksi työhyvinvointi, palkkaus tai jokin muu työn imua heikentävä asia.
Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin työsuhteen elinkaareen ja työhyvinvointiin liittyvää henkilöstöhallinnon kirjallisuutta, webinaareja ja podcasteja. Opinnäytetyö tehtiin käyttäen toiminnallisen opinnäytetyön menetelmiä. Tutkimuskysymystä ”Millainen on hyvä lähtöhaastattelu ja mitä organisaatio voi sen tuloksista oppia?” käytettiin ohjenuorana koko opinnäytetyön ajan. Aineistoa kerättiin myös yrityksen työntekijöiden aiheeseen liittyvistä vapaamuotoisista ja epävirallisista keskusteluista. Keskustelut toimivat niin ikään enemmän ohjenuorana kuin varsinaisena lähteenä. Keskusteluissa käsiteltiin kokemuksia ja mielipiteitä lähtöhaastattelusta ja sen tarpeellisuudesta.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi Zeff-kyselytyökalun avulla toteutettava lähtöhaastattelulomake sekä suuntaa antava ohjeistus lähtöhaastatteluprosessiin. Kyselytyökalun avulla vastausten analysointi ja tilastollinen vertailu on helpompaa. Lisäksi kyselytyökalu mahdollistaa vastausten tietoturvallisen säilyttämisen.
Opinnäytetyötä voidaan myöhemmin hyödyntää muokkaamalla lomakkeen kysymyksiä ja suuntaamalla kyselyä eri työntekijäryhmille. Esimerkiksi esihenkilöiden irtisanoutumisten yhteydessä tulee lähtöhaastattelulomakkeessa käyttää erilaista kysymystenasettelua, jotta saadaan paras mahdollinen hyöty prosessista.
Asiasanat: lähtöhaastattelu, henkilöstöjohtaminen, työsuhde, työhyvinvointi
Opinnäytetyön tavoitteena on luoda lähtöhaastatteluprosessi ja -lomake yrityksen henkilöstöjohtamisen tueksi. Lähtöhaastatteluprosessin avulla saadaan arvokasta tietoa vaihtuvuuden syistä mahdollisista pinnan alla piilevistä epäkohdista. Haastattelun tulosten perusteella yritys kohdistaa johtamisen kehittämistoimia oikeisiin kohteisiin. Kehityskohteita voivat olla esimerkiksi työhyvinvointi, palkkaus tai jokin muu työn imua heikentävä asia.
Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin työsuhteen elinkaareen ja työhyvinvointiin liittyvää henkilöstöhallinnon kirjallisuutta, webinaareja ja podcasteja. Opinnäytetyö tehtiin käyttäen toiminnallisen opinnäytetyön menetelmiä. Tutkimuskysymystä ”Millainen on hyvä lähtöhaastattelu ja mitä organisaatio voi sen tuloksista oppia?” käytettiin ohjenuorana koko opinnäytetyön ajan. Aineistoa kerättiin myös yrityksen työntekijöiden aiheeseen liittyvistä vapaamuotoisista ja epävirallisista keskusteluista. Keskustelut toimivat niin ikään enemmän ohjenuorana kuin varsinaisena lähteenä. Keskusteluissa käsiteltiin kokemuksia ja mielipiteitä lähtöhaastattelusta ja sen tarpeellisuudesta.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi Zeff-kyselytyökalun avulla toteutettava lähtöhaastattelulomake sekä suuntaa antava ohjeistus lähtöhaastatteluprosessiin. Kyselytyökalun avulla vastausten analysointi ja tilastollinen vertailu on helpompaa. Lisäksi kyselytyökalu mahdollistaa vastausten tietoturvallisen säilyttämisen.
Opinnäytetyötä voidaan myöhemmin hyödyntää muokkaamalla lomakkeen kysymyksiä ja suuntaamalla kyselyä eri työntekijäryhmille. Esimerkiksi esihenkilöiden irtisanoutumisten yhteydessä tulee lähtöhaastattelulomakkeessa käyttää erilaista kysymystenasettelua, jotta saadaan paras mahdollinen hyöty prosessista.
Asiasanat: lähtöhaastattelu, henkilöstöjohtaminen, työsuhde, työhyvinvointi