Jämförbarhet i hållbarhetsredovisning bland finska börsbolag inom livsmedelssektorn utifrån GRI standarder

Abstract

Ökad medvetenhet om utmaningar inom hållbar utveckling har lett till att allt fler företag upprättar hållbarhetsredovisningar för att möta intressenternas informationsbehov. Vid upprättande av hållbarhetsredovisning använder majoriteten av företagen sig av GRI standarderna, vilka är ett av världens mest använda ramverk. Vidare används hållbarhetsredovisning i allt högre grad som underlag vid investeringsbeslut. För att kunna mäta, jämföra och rangordna olika företags hållbarhetsprestanda, har investerare stort behov av jämförbar information. Ändå har tidigare forskningar påvisat att hållbarhetsredovisningar inte når den jämförbarhet som intressenter kräver, trots att GRI standarderna används.

Syftet med detta examensarbete var att öka förståelsen kring jämförbarhet i hållbarhetsredovisning, som är en av huvudprinciperna inom GRI. Arbetet avgränsades till sex finska börsbolag inom livsmedelssektorn vilka upprättar hållbarhetsredovisning utifrån GRI standarderna. Arbetet utfördes genom en kvantitativ och kvalitativ innehållsanalys av de tre ämnesspecifika standarderna inom GRI. Teorier som användes i analysen för att studera jämförbarhet mellan bolagens hållbarhetsredovisning var legitimitetsteorin och institutionella teorin.

Resultatet visar i enlighet med de tidigare forskningarna att jämförbarheten mellan bolagens hållbarhetsredovisningar utifrån GRI standarderna generellt sett är bristfällig. Jämförbarheten mellan bolagens hållbarhetsredovisningar utifrån ett antal likadana indikatorer skiljer sig åt på grund av att alla bolag fick välja vilka indikatorer som de ansåg vara relevanta att presentera. Olika måttenheter, ospecifik samt även otydlig och ofullständig data är de största orsakerna till ojämförbarhet gällande innehållet i indikatorerna.

Kasvava tietoisuus kestävän kehityksen haasteista on johtanut siihen, että yhä useammat yritykset laativat vastuullisuusraportteja kohdatakseen sidosryhmien tietotarpeet. Suurin osa yrityksistä käyttävät vastuullisuusraportteja laadittaessa GRI standardeja, joka on yksi maailman laajimmin käytetyistä viitekehyksistä. Lisäksi vastuullisuusraportointia käytetään yhä enemmän investointipäätösten perustana. Voidakseen mitata, vertailla ja luokitella eri yritysten kykyä kehittää kestävää kehitystä, sijoittajilla on suuri tarve saada yrityksistä vertailukelpoista tietoa. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että GRI standardeista huolimatta vastuullisuusraportit eivät saavuta sidosryhmien vaatimaa vertailukelpoisuutta.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä vastuullisuusraportoinnin vertailukelpoisuudesta, joka on yksi GRI:n pääperiaatteista. Työ rajoittui kuuteen suomalaiseen elintarvikealan pörssiyhtiöön, jotka laativat GRI standardien mukaisia vastuullisuusraportteja. Työ toteutettiin GRI:n kolmen aihekohtaisen standardin määrällisen ja laadullisen sisällönanalyysin avulla. Yritysten vastuullisuusraporttien vertailukelpoisuutta analysoitiin sekä legitimiteettiteorian ja institutionaalisen teorian avulla.

Tulos osoitti aikaisempien tutkimusten mukaisesti, että yritysten GRI standardeihin perustuvien vastuullisuusraporttien vertailukelpoisuus on yleisesti ottaen puutteellinen. Yritysten vastuullisuusraporttien vertailukelpoisuus samankaltaisten indikaattoreiden perusteella poikkeavat toisistaan, johtuen siitä, että kaikki yritykset saivat valita mitkä indikaattorit he katsoivat tarpeellisiksi nostaa esille. Erilaiset mittayksiköt sekä epäspesifiset, epäselvät ja puutteelliset tiedot ovat tärkeimmät syyt indikaattoreiden sisällön vertailukelvottomuuteen.

Increased awareness of challenges in sustainable development has led to more and more companies preparing sustainability reports to meet stakeholders' information needs. When preparing sustainability reports, the majority of companies use the GRI standards, which are one of the world's most widely used frameworks. Furthermore, sustainability reporting is increasingly used as a basis for investment decisions. To measure, compare and rank different companies' sustainability performance, investors have a great need for comparable information. However, previous research has proven that sustainability reports do not reach the comparability that stakeholders demand, even though the GRI standards are used.

The purpose of this thesis was to increase understanding of comparability in sustainability reporting, which is one of the main principles within GRI. The work was limited to six Finnish listed companies in the food sector that prepare sustainability reports based on the GRI standards. The thesis was carried out through a quantitative and qualitative content analysis of the three topicspecific standards within GRI. Theories used in the analysis to study comparability between the companies' sustainability reports were the legitimacy theory and the institutional theory.

The result showed, in accordance with the previous research, that the comparability between the companies' sustainability reports based on the GRI standards is generally lacking. The comparability between the companies' sustainability reports based on the number of similar indicators differs because all companies were allowed to choose which indicators, they considered relevant to present. Different measurement units, non-specific as well as unclear and incomplete data are the main reasons of incomparability regarding the content of the indicators.