Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden hyvinvointi korona-aikana
Mörsky, Salla; Raatikainen, Roosa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109195
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109195
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työhyvinvointia korona-aikana. Lisäksi tutkittiin eroja korona-ajan työskentelystä ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin sairaalassa, ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä ja kotihoidossa. Tavoitteena oli, että tutkimuksella saataisiin hoitajien ääntä kuuluviin siitä, miten korona oli heidän työhyvinvointiinsa vaikuttanut. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena anonyyminä verkkokyselynä. Kyselyyn vastauksia tuli 302. Kysely oli suunnattu lähi- tai perushoitajille, sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, sosionomeille ja geronomeille. Työskentelypaikkana oli sairaala, kotihoito tai ympärivuorokautinen palveluasumisen yksikkö.
Tutkimuksen perusteella työhyvinvoinnin koettiin huonontuneen entisestään koronapandemian vuoksi. Työhyvinvoinnin huonontumiselle suurin vaikuttavin asia oli henkilöstöpula. Koronapandemian aikana sairaslomia oli tullut enemmän ja sijaisten saaminen oli ollut hyvin hankalaa. Huonontuneen työhyvinvoinnin vuoksi alanvaihtoa oli harkittu. Suurimmaksi syyksi tälle nousi työn raskaus ja työmäärä. Työmäärää olivat lisänneet rajoitukset ja niiden myötä oli tullut paljon ylitöitä, jotka ovat aiheuttaneet uupumusta. Työntekijät olisivat kaivanneet esihenkilöiltä enemmän tukea. Esille nousi, ettei joillain ollut esihenkilöä ollenkaan, ja toisilla esihenkilö toimi pääsääntöisesti etänä. Työyhteisön tuki nousi vahvasti esille ja se koettiin hyvin tärkeänä työssä jaksamisessa.
Tutkimuksen perusteella työhyvinvoinnin koettiin huonontuneen entisestään koronapandemian vuoksi. Työhyvinvoinnin huonontumiselle suurin vaikuttavin asia oli henkilöstöpula. Koronapandemian aikana sairaslomia oli tullut enemmän ja sijaisten saaminen oli ollut hyvin hankalaa. Huonontuneen työhyvinvoinnin vuoksi alanvaihtoa oli harkittu. Suurimmaksi syyksi tälle nousi työn raskaus ja työmäärä. Työmäärää olivat lisänneet rajoitukset ja niiden myötä oli tullut paljon ylitöitä, jotka ovat aiheuttaneet uupumusta. Työntekijät olisivat kaivanneet esihenkilöiltä enemmän tukea. Esille nousi, ettei joillain ollut esihenkilöä ollenkaan, ja toisilla esihenkilö toimi pääsääntöisesti etänä. Työyhteisön tuki nousi vahvasti esille ja se koettiin hyvin tärkeänä työssä jaksamisessa.