Mielenterveyskuntoutujien kokemukset mielenterveyspalveluista ja niiden merkitys asiakkaan kuntoutumiselle

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia mielenterveyskuntoutujilla oli mielenterveyspalveluiden toimivuudesta, asiakassuhteiden ja vuorovaikutuksen toteutumisesta sekä asiakkaan motivaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineiston keräämiseen käytettiin mielenterveyskuntoutujien haastatteluja. Teemahaastattelurunko muodostettiin opinnäytetyön teorian pohjalta. Haastatteluihin osallistui kahdeksan mielenterveyskuntoutujaa, joista osa on myös kokemusasiantuntijoita. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jossa aineisto jaettiin teemoihin. Tutkimuksessa todettiin, että mielenterveyskuntoutujat saavat pääosin tarpeidensa mukaista hoitoa mielenterveyspalveluissa. Heille oli annettu riittävästi tietoa heidän sairauksistaan, lääkehoidosta sekä eri toimenpidevaihtoehdoista. Enemmistö haastateltavista ei kokenut syrjintää tai ennakkoluuloisuutta ammattihenkilöiltä palveluissa. Pieni osa oli kuitenkin kokenut päihderiippuvuutensa vaikuttavan negatiivisesti palveluihin. Kuitenkin asiakkaiden oikeudet toteutuivat palveluissa hyvin. Pitkäaikaisissa hoitosuhteissa koettiin tärkeäksi luottamuksellisuus, avoimuus ja rehellisyys. Mielenterveyskuntoutujien kokemuksena oli, että ammattihenkilöt olivat ymmärtäneet ja kuunnelleet heitä. Haastateltavat kuvasivat, että heidän haasteitaan oli kartoitettu monipuolisesti, mutta voimavarojen kartoitus oli jäänyt vähäiseksi. Haastatteluista selvisi myös, että mielenterveyskuntoutujat olivat sitoutuneita hoitoonsa ja hoito lisäsi heidän toivon tunnettaan. Johtopäätöksissä todettiin, että vaikka haastateltavilla oli negatiivisia kokemuksia mielenterveyspalveluista, kokonaisuus on se, mikä palveluissa vaikuttaa toipumiseen. Hoitosuhteissa haastateltavien toipumiseen vaikutti positiivisesti arvojen ja kemioiden kohtaaminen, uusien näkökulmien saaminen sekä päätöksien tekeminen yhdessä ammattilaisen kanssa. Heikentäviä tekijöitä vuorovaikutukseen on ammattihenkilön ja asiakkaan yhteensopimattomuus. Haastateltavien sitoutuneisuuteen on vaikuttaneet halu parantua omasta sairaudesta sekä oireiden lievittyminen. Palveluissa asiakkaan toipumista edistää niiden oikea-aikaisuus, vertaistuen saaminen, syrjimättömyys sekä mielipiteiden kuuntelu. Toipumista heikentää palveluihin pääsemisen hankaluudet sekä asiakkaan näkeminen hänen ongelmiensa kautta.

The purpose of the thesis was to investigate the experiences of mental health rehabilitees about the functionality of mental health services, patient care relationships and interaction along with the factors that affect rehabilitees' motivation and commitment to use the services. The study was carried out as a qualitative study, and eight mental health rehabilitees were interviewed to collect data for the thesis. Some of them were also experts by experience. The focused interview frame was formed from the theory of the thesis. In the thesis, themes and content analysis were used as analytical methods. The results showed that the mental health rehabilitees got service that was equivalent for their needs and they got enough information about their illness, medication and different service options. Most of the interviewees did not experience discrimination or prejudice from the professionals in the services. Small part of the interviewees had the experience that addiction to substances can affect the care and the service negatively. In the thesis was also discovered that rehabilitees’ rights in the services are carried. Furthermore, in a long patient care clients can experience trust, openness and honesty. Mental health rehabilitees experienced that professionals have understood and heard them. The interviewees described that their challenges were charted in various ways, however resources were charted a little. According to the results that the mental health rehabilitees are committed to their service and the care has given hope to them. In the conclusions it was stated that the bigger picture of the care is what had an effect to the rehabilitation of the interviewees even though they also had negative experiences. In the patient care relationship meeting the values and personal chemistry, new point of views and making decisions together with the professional had a positive effect to the rehabilitation of the interviewees. Enervating factors to the interaction were incompatibility of the interviewee and the professional. The will to get better and the easing off the symptoms had a positive effect on the commitment to the services. In the services timeliness, peer support, nondiscrimination and listening to the opinions of the clients has a positive effect on the rehabilitation. Enervating factors to the rehabilitation of the interviewee were difficulties in accessing the services and that the professional saw the client only through their issues.