"Kommer vi koma hem me en bebis eller kommer ja bara ha tre barn hemma å ett i himlen?": en kvalitativ intervjustudie om föderskors upplevelser av prematurförlossning
Granbacka, Linn (2023)
Granbacka, Linn
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109123
Tiivistelmä
Kun nainen tulee raskaaksi, hänelle määritetään laskettu aika, milloin lapsi syntyy. Nainen alkaa suunnitelmaan aikaa odotettuun synnytyspäivään asti, mutta yhtäkkiä lapsi tulee maailmaan aivan liian aikaisin. Se, että lapsi syntyy liian aikaisin tai ennenaikaisesti, kuten sitä myös kutsutaan, voi johtua useista eri asioista. Ennenaikainen synnytys johtaa usein useisiin erilaisiin komplikaatioihin, mukaan lukien kiintymysvaikeudet. Miten siihen vaikuttaa se, että keskosena oleva vauva joutuu viettämään pitkään sairaalassa? Ja entä kokemukset?
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on, että kirjoittaja selvittää kahdella kysymyksellään keskossynnyttäjien kokemuksia ennenaikaisesti syntyneestä lapsesta. Kirjoittaja haluaa myös saada syvempää ymmärrystä tapahtuman mukana tulevista tunteista ja siitä, miten kiintymys vaikuttaa ja kehittyy keskosuuden takia.
Tutkimus on suunniteltu kvalitatiivisella menetelmällä ja tiedonkeruu tapahtuu puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Kirjoittaja on toteuttanut tämän haastattelemalla neljää keskossynnyttäjää Pohjanmaalta iältään 24-35 vuotta, joissa synnytykset tapahtuivat viikoilla 24+3-34+5. Kaikki haastattelut tehtiin 2023-kevättalven aikana ja analysoitiin kvalitatiivisella sisältöanalyysillä. Neljästä informantista huolimatta haastattelut antoivat kirjoittajalle runsaasti tietoa aiheesta. Haastattelujen tuloksia ja tutkimuksen teoreettista lähtökohtaa, John Bowlbyn kiintymysteoriaa, punnittiin sitten toisiaan vastaan.
Tulos opinnäytetyössä on katettu kolmella pääkategorialla, joihin liittyy vaihteleva määrä alakategorioita. Tuloksessa kävi selväksi, että ennenaikaisen synnytyksen tunteet ja kokemukset olivat sekä positiivisia että negatiivisia. Informanttien mukaan dominoivimmat tunteet olivat pelko, huoli ja epävarmuus sekä positiiviset tunteet, kuten onnellisuus ja ylpeys pienestä ihmeestä. Kiintymykseen korostetaan ennenaikaisen synnytyksen vaikuttavan sekä negatiivisesti että positiivisesti. Tuloksessa ilmeni muun muassa, että yhteyteen vaikuttivat suuresti hoitohenkilökunnan ammattitaito ja kohtelu.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on, että kirjoittaja selvittää kahdella kysymyksellään keskossynnyttäjien kokemuksia ennenaikaisesti syntyneestä lapsesta. Kirjoittaja haluaa myös saada syvempää ymmärrystä tapahtuman mukana tulevista tunteista ja siitä, miten kiintymys vaikuttaa ja kehittyy keskosuuden takia.
Tutkimus on suunniteltu kvalitatiivisella menetelmällä ja tiedonkeruu tapahtuu puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Kirjoittaja on toteuttanut tämän haastattelemalla neljää keskossynnyttäjää Pohjanmaalta iältään 24-35 vuotta, joissa synnytykset tapahtuivat viikoilla 24+3-34+5. Kaikki haastattelut tehtiin 2023-kevättalven aikana ja analysoitiin kvalitatiivisella sisältöanalyysillä. Neljästä informantista huolimatta haastattelut antoivat kirjoittajalle runsaasti tietoa aiheesta. Haastattelujen tuloksia ja tutkimuksen teoreettista lähtökohtaa, John Bowlbyn kiintymysteoriaa, punnittiin sitten toisiaan vastaan.
Tulos opinnäytetyössä on katettu kolmella pääkategorialla, joihin liittyy vaihteleva määrä alakategorioita. Tuloksessa kävi selväksi, että ennenaikaisen synnytyksen tunteet ja kokemukset olivat sekä positiivisia että negatiivisia. Informanttien mukaan dominoivimmat tunteet olivat pelko, huoli ja epävarmuus sekä positiiviset tunteet, kuten onnellisuus ja ylpeys pienestä ihmeestä. Kiintymykseen korostetaan ennenaikaisen synnytyksen vaikuttavan sekä negatiivisesti että positiivisesti. Tuloksessa ilmeni muun muassa, että yhteyteen vaikuttivat suuresti hoitohenkilökunnan ammattitaito ja kohtelu.