Preventivrådgivning och gratis preventivmedel: en kvalitativ intervjustudie om stödet och bemötandet kvinnor fått på preventivrådgivningen samt deras attityder mot gratis preventivmedel

Abstract

Syftet med denna studie var att beskriva hurudant stöd och bemötande unga kvinnor har fått på preventivrådgivningen samt vilka åsikter kvinnorna har gällande erbjudandet av gratis preventivmedel åt unga i Finland. Målsättning var att ta reda på vad som bidrar till eventuella positiva och negativa upplevelser på preventivrådgivningen. Samt att undersöka ifall det finns ett behov av gratis preventivmedel i Finland.

För att besvara studiens frågeställningar gjordes en kvalitativ intervjustudie. Totalt fem kvinnor bosatta i Österbotten intervjuades. Kvinnorna var i åldrarna 18 – 25 och använde sig av något preventivmedel. Med hjälpt av kvalitativ innehållsanalys delades resultatet in i tre kategorier med tillhörande subkategorier. Resultatet tolkades sedan mot Dorothea Orems teori om egenvård, samt tidigare forskning.

I resultatet framkommer att informanterna haft både positiva och negativa upplevelser på preventivrådgivningen. Två faktorer som har stor betydelse i hur kvinnorna upplever besöket är bemötandet av preventivrådgivaren samt ifall de fått tillräcklig information om olika preventivmetoder och biverkningar. I studiens resultat framkommer också att unga kvinnor i Österbotten har en positiv inställning till gratis preventivmedel samt att det finns ett behov av kostnadsfria preventivmedel.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, minkälainen nuorten naisten tuki ehkäisyneuvonnassa on ollut, sekä naisten mielipiteitä ilmaisen ehkäisyn tarjoamisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä vaikuttaa positiiviseen ja negatiiviseen kokemukseen ehkäisyneuvonnasta. Sekä tutkia jos Suomessa on tarvetta ilmaisille ehkäisymenetelmille.

Tutkimuksen kysymyksiin vastaamiseksi tehtiin laadullinen haastattelututkimus. Haastateltiin yhteensä viittä Pohjanmaalla asuvaa naista. Naiset olivat ikäisiä 18–25 ja käytti jonkinlaista ehkäisyä. Laadullisen sisältöanalyysin avulla tulos jaettiin kolmeen luokkaan, joihin liittyi alaluokkia. Tulos tulkittiin sitten Dorothea Oremin itsehoidon teoriaa sekä aiempaa tutkimusta vastaan.

Tulos osoittaa, että naisilla oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia ehkäisyneuvonnasta. Kaksi tekijää, joilla on suuri merkitys siinä, miten naiset kokevat vierailun, ovat ehkäisyneuvojan kuuleminen ja jos heidät on saatu riittävästi tietoa erilaisista ehkäisymenetelmistä ja sivuvaikutuksista. Tutkimuksen tuloksissa ilmenee myös, että Pohjanmaan nuorilla on tarvetta ilmaiselle ehkäisylle.

The purpose of this study was to examine young women’s experiences of contraceptive counseling and the support they received as well as their attitude towards free contraceptives. I wanted to find out what contributes to a positive and negative experience in contraceptive counseling, and to investigate if there is a need for free contraception in Finland.

To answer the study's questions, a qualitative interview study was done. A total of five women living in Ostrobothnia were interviewed. The women were ages 18 — 25 and used a form of contraception. With the help of qualitative content analysis, the result was divided into three categories with associated subcategories. The result was then interpreted against Dorothea Orem's theory of self-care as well as previous research.

The result shows that the informants had both positive and negative experiences of contraceptive counseling. Two factors that are of significant importance in how women experience the visit are how the contraceptive councilor treat and support them and if they felt they had received enough information about different contraceptives and their sideeffects. The results also show that young women in Ostrobothnia have a positive attitude towards free contraceptives and that there is a need for free contraceptives.