Työntekijäkokemuksen kehittäminen Patentti- ja rekisterihallituksessa

Abstract

Työntekijäkokemus on viime vuosina noussut yhä enemmän keskusteluihin asiakaskokemuksen rinnalle. Aihe on ajankohtainen myös kohdeorganisaatio Patentti- ja rekisterihallitukselle, jossa on alkamassa työntekijäkokemuksen kehittämiseen tähtäävä työ uuden strategian takia.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli määritellä ja kiteyttää Patentti- ja rekisterihallituksen eli PRH:n työntekijäkokemuksen tila, jotta PRH:ssa voidaan tehdä jatkotyötä työnantajakuvan kehittämisen suhteen. Työn tarkoituksena oli kartoittaa PRH:n työntekijäkokemuksen nykytila ja selvittää, mitkä työntekijäkokemukseen vaikuttavat osatekijät ovat PRH:n työntekijöille merkityksellisimpiä. Työssä huomioitiin koko PRH:n henkilökunta. Opinnäytetyö toteutettiin aikavälillä syksy 2022 – kevät 2023.

Opinnäytetyön teoriaviitekehyksessä esitellään työntekijäkokemuksen määritelmiä ja historiaa, käsitellään sen yhteyttä sitoutumiseen ja esitellään tarkemmin työntekijäkokemuksen osa-alueet. Sen jälkeen käydään läpi työntekijäkokemuksen syntymistä ja työntekijäymmärrystä sekä esitellään keinoja työntekijäkokemuksen kehittämiseen.

Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Ensin analysoitiin valtion yhteisen VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn tuloksia työntekijäkokemuksen näkökulmasta, sen jälkeen analysoitiin PRH:ssa toteutettua uuteen strategiaan liittynyttä henkilöstökyselyä ja lopuksi pidettiin seitsemän teemahaastattelua satunnaisotannalla valituille työntekijöille. Näiden jälkeen työpajassa pohdittiin, miten opinnäytetyön lopputuloksia voitaisiin hyödyntää PRH:n tulevassa työnantajakuvatyössä, ja pyrittiin löytämään muutama vahvuus ja muutama kehittämiskohde työntekijäkokemukseen liittyen.

Tutkimuksen tuloksista johdettiin johtopäätökset ja kehittämisehdotukset sekä peilattiin niitä teoriaan. Yhteenvetona ja tutkimuksen lopputuloksena todetaan, että PRH:n työntekijäkokemus on tällä hetkellä hyvä. PRH:n työntekijäkokemukseen vaikuttavista osatekijöistä sen työntekijöille merkityksellisimpiä ovat työn sisältö itsessään, joustavuus, kuten mahdollisuus sovittaa yhteen työ ja yksityiselämä, kollegat sekä työskentely julkisella sektorilla yksityisen sektorin sijaan.

Tärkeimpinä kehitysehdotuksina esiin nousi tarve kehittää yhteisiä käytäntöjä läsnäolopäiville, ajan löytäminen itsensä kehittämiselle, 5 – 10 vuotta PRH:ssa olleiden työntekijäkokemukseen panostaminen, urapolkumallit, palkkaus ja työhyvinvoinnin tukeminen muustakin kuin fyysisen terveyden näkökulmasta. Jatkokehitysehdotuksena ehdotetaan, että opinnäytetyön tuloksia voitaisiin hyödyntää PRH:n työnantajalupauksen muotoilussa, tärkeimpien kohtaamispisteiden tunnistamisessa ja lopulta työntekijäkokemuksen johtamisen ja kehittämisen mallin luomisessa.