Turpeen kotitarveoton valvonta ELY-keskuksissa
Koski, Ari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110257
Tiivistelmä
Turvetuotanto muuttui luvanvaraiseksi pinta-alasta riippumatta vuonna 2014, jolloin uusi ympäristönsuojelulaki tuli voimaan. Aiemmin alle kymmenen hehtaarin turvetuotantoalueita otettiin tuotantoon pääsääntöisesti ilman ympäristölupaa. Kuitenkin pienimuotoinen turpeen kotitarveotto katsotaan olevan edelleen mahdollista ilman ympäristölupaa.
Koska kotitarveottoalueita ei merkitä ympäristövalvontajärjestelmään, turpeen kotitarveottoalueiden määrästä tai alueellisesta jakautumisesta ei ole ollut ajantasaista tietoa. Opinnäytetyöhön on koottu tiedot vuosina 2014–2022 ELY-keskuksille ilmoitetuista turpeen kotitarveottoalueista. Lisäksi haastateltiin ryhmähaastatteluna ELY-keskusten turvetuotannon valvojia turpeen kotitarveoton valvonnasta ja sen kehittämisestä.
ELY-keskuksille tehdyistä 123:sta turpeen kotitarveilmoituksesta puolletun lausunnon on saanut 94 kotitarveottoaluetta. Valtaosa kotitarveottoalueista sijaitsee läntisessä Suomessa. Tyypillisesti kotitarveottoalueen pinta-ala on alle neljä hehtaaria ja turvetta tuotetaan maatilan lämmitykseen. Kielteisen lausunnon on saanut 28 ilmoitusta. Kielteisen lausunnon yleisin syy on ollut kotitarveottoalueen liian suuri pinta-ala.
Haastattelun perusteella turpeen kotitarveottoalueiden valvonta on vienyt paljon resursseja kahdessa ELY-keskuksessa. Näillä alueilla on myös luvattomia pieniä turvetuotantoalueita. Toisaalta rutiinien puute koetaan ongelmaksi osassa niissä ELY-keskuksissa, joissa kotitarveottoilmoituksia on käsitelty vähän. Haastateltavat toivoivat, että turpeen kotitarveotosta ilmoittaminen tulisi lainsäädännöllä pakolliseksi ja ilmoitusten käsittelyyn tulisi selkeät ohjeet. Energiaturpeen tuotannon vähentyessä myös kuiviketurpeen saanti markkinoilta heikkenee. Tarve kuiviketurpeen kotitarveotolle voi siten lisääntyä tulevaisuudessa.
Koska kotitarveottoalueita ei merkitä ympäristövalvontajärjestelmään, turpeen kotitarveottoalueiden määrästä tai alueellisesta jakautumisesta ei ole ollut ajantasaista tietoa. Opinnäytetyöhön on koottu tiedot vuosina 2014–2022 ELY-keskuksille ilmoitetuista turpeen kotitarveottoalueista. Lisäksi haastateltiin ryhmähaastatteluna ELY-keskusten turvetuotannon valvojia turpeen kotitarveoton valvonnasta ja sen kehittämisestä.
ELY-keskuksille tehdyistä 123:sta turpeen kotitarveilmoituksesta puolletun lausunnon on saanut 94 kotitarveottoaluetta. Valtaosa kotitarveottoalueista sijaitsee läntisessä Suomessa. Tyypillisesti kotitarveottoalueen pinta-ala on alle neljä hehtaaria ja turvetta tuotetaan maatilan lämmitykseen. Kielteisen lausunnon on saanut 28 ilmoitusta. Kielteisen lausunnon yleisin syy on ollut kotitarveottoalueen liian suuri pinta-ala.
Haastattelun perusteella turpeen kotitarveottoalueiden valvonta on vienyt paljon resursseja kahdessa ELY-keskuksessa. Näillä alueilla on myös luvattomia pieniä turvetuotantoalueita. Toisaalta rutiinien puute koetaan ongelmaksi osassa niissä ELY-keskuksissa, joissa kotitarveottoilmoituksia on käsitelty vähän. Haastateltavat toivoivat, että turpeen kotitarveotosta ilmoittaminen tulisi lainsäädännöllä pakolliseksi ja ilmoitusten käsittelyyn tulisi selkeät ohjeet. Energiaturpeen tuotannon vähentyessä myös kuiviketurpeen saanti markkinoilta heikkenee. Tarve kuiviketurpeen kotitarveotolle voi siten lisääntyä tulevaisuudessa.