Kirvatorjunnan tehostaminen kasvihuoneissa ja tunneleissa harsokorennon munilla
Hyppenen, Daria (2023)
Hyppenen, Daria
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110216
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Biotus Oy. Työn tarkoituksena oli kehittää harsokorennon munien käyttöä kirvojen torjunnassa. Harsokorento (Chrysoperla carnea) kuuluu verkkosiipisten (Neuroptera) lahkoon. Harsokorentoja käytetään kirvojen biologisessa torjunnassa toukka-vaiheessa. Työn tavoitteena oli selvittää munien kuoriutumista ja mahdollisuuksia niiden levittämiseen viljelykasvustoihin. Työhön liittyy kirjallisuuskatsaus harsokorennon käyttämisestä biologisessa torjunnassa ja siihen liittyvistä tutkimuksista.
Tutkimuksessa tehtiin kolme koetta. Esikokeessa etsittiin sopiva areenamalli munien kuoriutumisen tutkimiseen. Sopivaksi menetelmäksi osoittautui Eppendorf-putki, jossa kuoriutumisprosentti oli korkein. Kuoriutumiskokeessa selvitettiin lämpötilan vaikutusta kuoriutumisprosenttiin ja -nopeuteen. Tulokseksi saatiin, että lämpötila vaikutti ainoastaan kuoriutumisnopeuteen. Lämpötilalla ei ollut vaikutusta kuoriutumisprosenttiin.
Levittämiskokeessa etsittiin sopiva menetelmä harsokorennon munien levittämiseen kasvustoon. Kokeessa käytettiin sirotinta, ilmanpuhallinta ja vesiruiskua. Kaikki menetelmät osoittautuivat toimiviksi. Pienet erot tuloksissa levitysmenetelmien välillä liittyivät menetelmien säätömahdollisuuksiin ja levitettyjen munien tiheyteen.
Kokeiden perusteella harsokorennon munien käyttö kirvojen torjunnassa on mahdollista ja on hintavertailun perusteella kannattavampaa harsokorennon toukkiin verrattuna.
Tutkimuksessa tehtiin kolme koetta. Esikokeessa etsittiin sopiva areenamalli munien kuoriutumisen tutkimiseen. Sopivaksi menetelmäksi osoittautui Eppendorf-putki, jossa kuoriutumisprosentti oli korkein. Kuoriutumiskokeessa selvitettiin lämpötilan vaikutusta kuoriutumisprosenttiin ja -nopeuteen. Tulokseksi saatiin, että lämpötila vaikutti ainoastaan kuoriutumisnopeuteen. Lämpötilalla ei ollut vaikutusta kuoriutumisprosenttiin.
Levittämiskokeessa etsittiin sopiva menetelmä harsokorennon munien levittämiseen kasvustoon. Kokeessa käytettiin sirotinta, ilmanpuhallinta ja vesiruiskua. Kaikki menetelmät osoittautuivat toimiviksi. Pienet erot tuloksissa levitysmenetelmien välillä liittyivät menetelmien säätömahdollisuuksiin ja levitettyjen munien tiheyteen.
Kokeiden perusteella harsokorennon munien käyttö kirvojen torjunnassa on mahdollista ja on hintavertailun perusteella kannattavampaa harsokorennon toukkiin verrattuna.