Liian vähän liikkuvien pienten lasten vanhempien liikunnan edistäminen palvelumuotoilun keinoin – Case Orimattila

Abstract

Suomalaisesta aikuisväestöstä vain noin viidesosa liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Samaan aikaan valtaosa päivästä vietetään fyysisesti passiivisena ja jo peruskouluikäisten lasten fyysinen toimintakyky on terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Vanhempien esimerkki liikunnallisen elämäntavan muodostumisessa jo varhaislapsuudessa on keskeinen ja kuitenkin juuri lasten saaminen vähentää vanhempien liikkumista. Nykyiset liikunnan edistämistoimenpiteet ovat riittämättömiä liian vähän liikkuvien kohderyhmälle ja uusia toimintamalleja sekä toimenpiteitä tarvitaan.

Tämän kehittämistyön tavoitteena oli ymmärtää terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien orimattilalaisten pienten lasten vanhempien liikkumattomuuden syitä ja kehittää syntyneen ymmärryksen pohjalta palveluita kohderyhmän liikunnan edistämiseksi. Työssä hyödynnettiin palvelumuotoilun prosesseja ja menetelmiä Design Councilin kehittämän tuplatimanttimallin mukaisesti. Työtä ohjasi tuplatimanttimallin löydä, määritä, kehitä ja toteuta -vaiheet.

Löydä -vaiheessa asiakasymmärrystä kerättiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla ja avoimet kysymykset sekä niitä täydentävät päiväkirjat analysoitiin määritä -vaiheessa aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tässä vaiheessa aineisto kiteytettiin myös asiakasprofiileiksi. Kehitä -vaiheessa järjestettiin työpaja, jonka ideat kirjattiin sähköiseen alustaan tutkimukseen osallistuneille täydennettäviksi. Syntyneiden ideoiden toteutuskelpoisuutta arvioitiin arviointimatriisin avulla ja toteutuskelpoiset ideat konseptoitiin toimenpide-ehdotuksiksi, jotka testattiin kohderyhmällä sähköisen alustan avulla.

Vastaajien itsensä sanoittamiksi liikkumisen esteiksi nousivat ajan ja voimavarojen puute. Vastaajien arkea ja vapaa-aika määrittelivät lapset, yleinen arjen pyörittäminen sekä lasten kanssa vietetty yhteinen aika. Lapset kuuluivat lähes kaikilla vastaajilla itselleen merkityksellisimpien asioiden joukkoon, kun esimerkiksi oman terveyden ja hyvinvoinnin nosti esille vain noin puolet vastaajista. Pienten lasten vanhempien liikkumisen edistämisen toimenpiteissä tulisikin huomioida ne vanhemmat, joille liikunta on merkityksellistä, mutta joilla arjen reunaehdot eivät sitä mahdollista sekä ne vanhemmat, joilla liikunta ei kuulu itselleen tärkeimpien merkityksellisten asioiden joukkoon ja jää sen vuoksi arjen priorisoinnissa muiden tärkeiden asioiden varjoon.

Prosessiin tuotoksena laadittiin seitsemän toimenpidettä kohderyhmän liikunnan edistämiseksi. Nämä toimenpiteet ovat lasten ja vanhempien yhteinen ohjattu liikunta, perheille suunnattujen toimintojen tiedotuskanava, ohjattu liikunta lapsille ja vanhemmille samana ajankohtana, lapsiturvalliset ohjatut treenit vanhemmille, liikuntatilojen hyötykäyttö koko perheen liikkumisen mahdollistamiseksi, koko Orimattilan yhteinen liikuntatarjotin sekä poikkihallinnollisen yhteistyöryhmän perustaminen perheiden liikunnan edistämiseksi.