Turvallinen lääkehoito kotihoidossa : tiedonkulku lähettävän yksikön kanssa
Alanen, Elina; Näslund-Similä, Ida-Maria (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051210447
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051210447
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Rauman kaupungin kotihoidon sairaanhoitajien kokemuksia lääkehoidon tiedonkulusta asiakkaan kotiutustilanteessa. Tavoitteena oli saada tietoa kesällä 2022 käyttöön otetusta Sujuva ja oikea-aikainen kotiutus -mallin vaikutuksesta lääkehoidon tiedonkulkuun ja lääkitysturvallisuuteen. Opinnäytetyön tilaaja oli Rauman kaupungin kotihoito.
Sujuva ja oikea-aikainen kotiutus -malli on osa Akuutti kotikeskus -osahanketta Satasotessa. Mallissa kuvataan erilaisia asiakkaan kotiutumispolkuja sekä kerrotaan, mitä asioita ja palvelutarpeita osastolla tulisi ottaa huomioon, kun potilaan kotiutumista aletaan suunnitella.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruu tapahtui sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin 23 Rauman kaupungin kotihoidon sairaanhoitajalle. Vastauksia kyselyyn saatiin 6. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Kotiutusmallin tavoitteena oli, että kotihoito pystyisi ennakoimaan asiakkaan kotiutumista, mikä parantaisi lääkehoidon sujuvuutta. Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat eivät koe tavoitteen täyttyneen, vaikka kotiuttavalta osastolta ollaankin aina kotihoitoon yhteydessä. Sairaanhoitajat kokevat, että tiedonkulku kotihoidon ja kotiuttavien yksiköiden välillä ei ole merkittävästi parantunut kotiutusmallin myötä. Myös lääkelistojen ajantasaisuudessa oli edelleen haasteita ja vastuun lääkelistan tarkistamisesta koettiin olevan kotihoidon sairaanhoitajalla. Sairaanhoitajat eivät ole kokeneet kotiutusmallin parantaneen lääkitysturvallisuutta asiakkaan kotiutuessa. Kotiuttavan osaston toivottaisiin osallistuvan enemmän asiakkaan lääkehoitoon kotiutustilanteessa. Toisaalta tieto kotiutumisesta haluttiin ajoissa, jotta kotihoidossa jäisi enemmän aikaa reagoida lääkemuutoksiin. Sairaanhoitajat kokivat lääkitysturvallisuuden olevan merkittävä osa omaa työtään ja ammattiosaamistaan. Lääkitysturvallisuus merkitsi luottamusta omaan osaamiseen ja vastuunottamista asiakkaan lääkehoidon toteutumisesta. Vastuun koettiin aiheuttavan stressiä ja eettistä painetta, etenkin työn kiireellisyyden vuoksi.
Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää, miten kotiutusmallia pystytään toteuttamaan kotiuttavissa yksiköissä ja mitä mahdollisia haasteita siihen heidän näkökulmastaan liittyy. Aihetta tulisi tarkastella myös asiakkaan näkökulmasta. Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä kotiutusmallia tulisi laajentaa myös muille paikkakunnille. Lisäksi yksityisten lääkärikäyntien tiedonkulku pitäisi saada varmistettua kotihoidon asiakkaiden osalta.
Sujuva ja oikea-aikainen kotiutus -malli on osa Akuutti kotikeskus -osahanketta Satasotessa. Mallissa kuvataan erilaisia asiakkaan kotiutumispolkuja sekä kerrotaan, mitä asioita ja palvelutarpeita osastolla tulisi ottaa huomioon, kun potilaan kotiutumista aletaan suunnitella.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruu tapahtui sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin 23 Rauman kaupungin kotihoidon sairaanhoitajalle. Vastauksia kyselyyn saatiin 6. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Kotiutusmallin tavoitteena oli, että kotihoito pystyisi ennakoimaan asiakkaan kotiutumista, mikä parantaisi lääkehoidon sujuvuutta. Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat eivät koe tavoitteen täyttyneen, vaikka kotiuttavalta osastolta ollaankin aina kotihoitoon yhteydessä. Sairaanhoitajat kokevat, että tiedonkulku kotihoidon ja kotiuttavien yksiköiden välillä ei ole merkittävästi parantunut kotiutusmallin myötä. Myös lääkelistojen ajantasaisuudessa oli edelleen haasteita ja vastuun lääkelistan tarkistamisesta koettiin olevan kotihoidon sairaanhoitajalla. Sairaanhoitajat eivät ole kokeneet kotiutusmallin parantaneen lääkitysturvallisuutta asiakkaan kotiutuessa. Kotiuttavan osaston toivottaisiin osallistuvan enemmän asiakkaan lääkehoitoon kotiutustilanteessa. Toisaalta tieto kotiutumisesta haluttiin ajoissa, jotta kotihoidossa jäisi enemmän aikaa reagoida lääkemuutoksiin. Sairaanhoitajat kokivat lääkitysturvallisuuden olevan merkittävä osa omaa työtään ja ammattiosaamistaan. Lääkitysturvallisuus merkitsi luottamusta omaan osaamiseen ja vastuunottamista asiakkaan lääkehoidon toteutumisesta. Vastuun koettiin aiheuttavan stressiä ja eettistä painetta, etenkin työn kiireellisyyden vuoksi.
Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää, miten kotiutusmallia pystytään toteuttamaan kotiuttavissa yksiköissä ja mitä mahdollisia haasteita siihen heidän näkökulmastaan liittyy. Aihetta tulisi tarkastella myös asiakkaan näkökulmasta. Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä kotiutusmallia tulisi laajentaa myös muille paikkakunnille. Lisäksi yksityisten lääkärikäyntien tiedonkulku pitäisi saada varmistettua kotihoidon asiakkaiden osalta.