Stanna upp och blås: en kvalitativ intervjustudie om hur COPD påverkar det psykiska måendet, det dagliga livet samt hur man kan förebygga psykisk ohälsa hos dem som lider av COPD
Esberg, Mirjam (2023)
Esberg, Mirjam
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110220
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110220
Tiivistelmä
Tämän haastattelututkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa COPD-taudin vaikutuksista psyykkiseen mielialaan, jokapäiväiseen elämään ja, miten ehkäistään COPD-tautia sairastavien mielenterveyshäiriöitä. Tutkimuksen taustassa kuvataan, mikä on COPD- tauti, miten se vaikuttaa fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä hoitajan tukeen.
Tutkimus tehtiin semistrukturoiduilla haastatteluilla ja haastattelujen sisältö noudatti laadullisen sisältöanalyysin analyysiprosessia. Haastatteluihin osallistui kaksi 70–90-vuotiasta COPD-sairastavia ja kaksi 25–35-vuotiasta hoitajaa. Hoitajat ovat kohdanneet sairauden työssään 5–10 vuoden ajan. Haastattelut suoritettiin keväällä 2023. Erikssonin kärsimysteoriaa käytettiin tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana.
Tulokset osoittivat, että COPD voi vaikuttaa ihmiseen moniin eri tavoin sekä psyykkisesti että jokapäiväisessä elämässä. Ihmiset, joilla on sairaus, voivat tuntea pelkoa, masentuneisuutta, energianpuute, hengenahdistusta, itsesyytöksiä, ahdistuneisuutta mutta myös jonkinlaista helpotusta. Sairaus voi myös estää päivittäistä toimintaa eri tavoin, sitä ei voi enää tehdä haluamallaan tavalla, vaan sairaus on pidettävä mielessä. Ihmiset, joilla on sairaus, tietävät, että he ovat rajallisia, mutta yrittävät hyödyntää tilannettaan mahdollisimman hyvin. Mielenterveyden sairauksien ehkäisy on erittäin tärkeää, ja tutkimuksen osallistujat ovat antaneet omia ajatuksiaan ennalta ehkäisevistä menetelmistä.
Tutkimus tehtiin semistrukturoiduilla haastatteluilla ja haastattelujen sisältö noudatti laadullisen sisältöanalyysin analyysiprosessia. Haastatteluihin osallistui kaksi 70–90-vuotiasta COPD-sairastavia ja kaksi 25–35-vuotiasta hoitajaa. Hoitajat ovat kohdanneet sairauden työssään 5–10 vuoden ajan. Haastattelut suoritettiin keväällä 2023. Erikssonin kärsimysteoriaa käytettiin tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana.
Tulokset osoittivat, että COPD voi vaikuttaa ihmiseen moniin eri tavoin sekä psyykkisesti että jokapäiväisessä elämässä. Ihmiset, joilla on sairaus, voivat tuntea pelkoa, masentuneisuutta, energianpuute, hengenahdistusta, itsesyytöksiä, ahdistuneisuutta mutta myös jonkinlaista helpotusta. Sairaus voi myös estää päivittäistä toimintaa eri tavoin, sitä ei voi enää tehdä haluamallaan tavalla, vaan sairaus on pidettävä mielessä. Ihmiset, joilla on sairaus, tietävät, että he ovat rajallisia, mutta yrittävät hyödyntää tilannettaan mahdollisimman hyvin. Mielenterveyden sairauksien ehkäisy on erittäin tärkeää, ja tutkimuksen osallistujat ovat antaneet omia ajatuksiaan ennalta ehkäisevistä menetelmistä.