Stanna upp och blås: en kvalitativ intervjustudie om hur COPD påverkar det psykiska måendet, det dagliga livet samt hur man kan förebygga psykisk ohälsa hos dem som lider av COPD

Abstract

Syftet med denna kvalitativa intervjustudie var att få mera kunskap om hur sjukdomen COPD påverkar det psykiska måendet, det dagliga livet samt hur man kan förebygga psykisk ohälsa hos de som lider av COPD. I studiens bakgrund beskrivs vad sjukdomen COPD är, hur det påverkar det fysiska och psykiska måendet samt vårdarens stöd.

Studien utfördes genom semistrukturerade intervjuer och innehållet från intervjuerna följde analysprocessen för en kvalitativ innehållsanalys. Deltagarna i intervjuerna bestod av två personer med diagnosen COPD i åldrarna 70–90 år och två vårdare i åldrarna 25–35 år. Vårdarna har kommit i kontakt med sjukdomen i sitt arbete under 5 – 10 år. Intervjuerna utfördes under våren 2023. Erikssons teori om lidande användes som teoretisk utgångspunkt i studien.

I resultatet framkom att COPD kan påverka människan på många olika sätt både psykiskt och i det dagliga livet. Personer med sjukdomen kan känna rädsla, nedstämdhet, orkeslöshet, andnöd, självanklagelse, ångest men även en sorts lättnad. Sjukdomen kan även hämma vardagsaktiviteterna på olika sätt, man kan inte längre göra som man vill, utan man behöver ha sin sjukdom i åtanke. Personerna med sjukdomen vet om att de är begränsade men försöker göra det bästa av sin situation. Förebyggande av psykisk ohälsa är något som är väldigt viktigt och deltagarna i studien har givit sina egna tankar på förebyggande metoder.

Tämän haastattelututkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa COPD-taudin vaikutuksista psyykkiseen mielialaan, jokapäiväiseen elämään ja, miten ehkäistään COPD-tautia sairastavien mielenterveyshäiriöitä. Tutkimuksen taustassa kuvataan, mikä on COPD- tauti, miten se vaikuttaa fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä hoitajan tukeen.

Tutkimus tehtiin semistrukturoiduilla haastatteluilla ja haastattelujen sisältö noudatti laadullisen sisältöanalyysin analyysiprosessia. Haastatteluihin osallistui kaksi 70–90-vuotiasta COPD-sairastavia ja kaksi 25–35-vuotiasta hoitajaa. Hoitajat ovat kohdanneet sairauden työssään 5–10 vuoden ajan. Haastattelut suoritettiin keväällä 2023. Erikssonin kärsimysteoriaa käytettiin tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana.

Tulokset osoittivat, että COPD voi vaikuttaa ihmiseen moniin eri tavoin sekä psyykkisesti että jokapäiväisessä elämässä. Ihmiset, joilla on sairaus, voivat tuntea pelkoa, masentuneisuutta, energianpuute, hengenahdistusta, itsesyytöksiä, ahdistuneisuutta mutta myös jonkinlaista helpotusta. Sairaus voi myös estää päivittäistä toimintaa eri tavoin, sitä ei voi enää tehdä haluamallaan tavalla, vaan sairaus on pidettävä mielessä. Ihmiset, joilla on sairaus, tietävät, että he ovat rajallisia, mutta yrittävät hyödyntää tilannettaan mahdollisimman hyvin. Mielenterveyden sairauksien ehkäisy on erittäin tärkeää, ja tutkimuksen osallistujat ovat antaneet omia ajatuksiaan ennalta ehkäisevistä menetelmistä.

The purpose of this qualitative interview study was to gain more knowledge about how COPD affects the mental health, daily life and how to prevent mental illness in those suffering from COPD. The study's background describes what the disease COPD is, how it affects the physical and mental health, and the healthcare provider´s support.

The study was carried out through semi-structured interviews and the content from the interviews followed the analysis process for a qualitative content analysis. Participants in the interviews consisted of two people diagnosed with COPD aged 70 to 90 and two healthcare providers aged 25 to 35. The healthcare providers have encountered the disease in their work during 5 to 10 years. The interviews were conducted in the spring of 2023. Eriksson's theory of suffering was used as a theoretical starting point in the study.

The result emerged that COPD could affect people in many ways, both psychologically and in their daily life. People with the disease can experience fear, depressed mood, lack of energy, shortness of breath, self-incrimination, anxiety but also a kind of relief. The disease can also inhibit everyday activities in different ways, you can no longer do as you want, because you need to keep your illness in mind. The people with the disease know about being limited but they are trying to make the best of their situation. Prevention of mental illness is something that is very important and the participants in the study have given their own thoughts on prevention methods.