Henkilöstöresurssien yhteiskäyttö. Kiertohoitajatoimintamallin toteutuminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Abstract

Henkilöstövoimavarojen johtaminen ja niiden oikea käyttö on yksi terveydenhuollon haasteista. Potilaiden hoidon laatua ja potilasturvallisuutta voidaan parantaa siirtämällä hoitajia sinne, missä heidän työpanostaan tarvitaan.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kiertohoitajatoimintamallin toteutumista Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Tavoitteena oli selvittää millaista apua anestesia- ja teho-osasto sekä päivystyspoliklinikka ovat saaneet kiertohoitajilta. Lisäksi kuvattiin millaisissa tilanteissa anestesia- ja teho-osasto sekä päivystyspoliklinikka ovat tarvinneet kiertohoitajia.

Opinnäytetyö oli luonteeltaan sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Opinnäytetyössä käytetty aineisto oli vuoden 2013 kiertohoitajaraportit (n=888). Aineisto oli jo valmiina ja sitä käytettiin opinnäytetyössä siihen soveltuvin osin. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto analysoitiin Excel – taulukkolaskentaohjelmalla.

Opinnäytetyön tulosten perusteella voitiin todeta, että eniten hätäapua sekä kiireapua on tarvinnut päivystyspoliklinikka ja eniten ei-kiireellistä apua on tarvinnut anestesiaosasto. Opinnäytetyön tulosten perusteella muodostui käsitys siitä, minkälaisissa tilanteissa kiertohoitajan työpanosta on tarvittu. Laadullisesta aineistosta muodostui sisällön analyysillä luokitus, missä tilanteissa kiertohoitajan työpanosta on tarvittu. Luokat ovat kiireapu, siirtoapu, henkilöstövaje ja erityistilanneapu.

Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että perusteita tarkemmalle tutkimukselle kiertohoitajien työpanoksen kohdentumisesta ja sen seurannasta on hyvä tehdä, jotta kiertohoitajatoiminnan resurssit kohdentuvat mahdollisimman optimaalisesti.

The quality of patient care and patient safety can be made better by moving the nurses where their contribution is most needed. The leadership of human resources, and their right use, will be and is already one challenge in health care.

This thesis examined the mobile nurse model and its implementation in the Central Finland Health Care district. The purpose was to investigate what kind of help the anesthesia, the intensive care unit and the emergency department had received from the mobile nurse model. In addition, the thesis described the kinds of situations in which the anesthesia and the intensive care unit and the emergency department had used the mobile nurses.

The thesis was both qualitative and quantitative. The data consisted of the reports of the mobile nurses from the year 2013 (n= 888). Thus, the data had already been collected and certain parts of it that were deemed appropriate were used for the thesis. The qualitative material was analyzed by using inductive content analysis. The quantitative material was analyzed with the Excel-spreadsheet software.

Based on the results of the thesis it can be stated that the most urgent assistance had been needed in the emergency department, and that the most no-urgent help had been needed in the anesthesia unit. The result of the thesis helped to form an understanding of the kinds of situations in which the help of a mobile nurse was needed. The content analysis of the qualitative material gave a classification of the situations in which the mobile nurses´ contribution had been needed. The classes were emergency assistance, patient transfer assistance, staff shortages and the specific situation assistance.

Based on the results of the thesis it can be stated that there is a need for a further study on the allocation and follow-up of the contribution of the mobile nurse model. This would help to allocate the resources of the mobile nurse model to where they are needed as optimally as possible.