Nurse Managers' Experiences of the Goal-Oriented Job Rotation
Partanen, Anna-Liisa (2014)
Partanen, Anna-Liisa
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061713083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061713083
Tiivistelmä
Työkiertoa käytetään henkilöstön kehittämisen työkaluna työelämässä ja sitä kuvataan monin eri tavoin riippuen organisaatiosta, missä sitä harjoitetaan. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri painottaa työkiertoa tavoitteellisena työkiertona ja pyrkii toteuttamaan sitä systemaattisesti henkilö-, yhteisö- ja organisaatiotasoilla. Tavoitteellinen työkierto tukee yksilön ammatillista kasvua ja urakehitystä ja se tuo tietämystä uusista näkökulmista hoitotyön työyhteisöihin. Asetettujen ja saavutettujen tavoitteiden arviointi on olennaista. Koska Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategiassa 2011─2013 oli osana luoda uusi, toimiva tavoitteellisen työkierron malli, organisaation työkiertotyöryhmän tarvitsi tietää millä kapasiteetilla sitä toteutettiin. Työkiertotyöryhmä loi kyselyn tavoitteellisen työkiertomallin toteutumisesta organisaation kaikille 76 osastonhoitajalle ja saatu data luovutettiin tämän opinnäytetyön tekijälle.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata osastonhoitajien kokemuksia tavoitteellisesta työkierrosta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työyksiköissä. Tavoitteena oli selventää kuinka kyseinen malli oli käytössä työyksiköissä ja oliko mallissa jotain kehitettävää osastonhoitajien näkökulmasta katsottuna.
Kyselyyn vastasi 55 osastonhoitajaa antaen vastausprosentiksi 72 %. Nominaaliasteikko- ja avoimet kysymykset analysoitiin käyttäen sopivia tilastollisia menetelmiä. Tavoitteellinen työkiertomalli oli ollut käytössä vain 15 organisaation työyksikössä. Se oli ollut pääosin sisäistä ja yhdensuuntaista vuosina 2009─2011, ja sairaanhoitajat ottivat eniten osaa kiertoon. Keskimääräinen kiertoaika oli ollut kolmesta kuuteen kuukautta. Ennen itse kiertoa tapahtuva, kaikkien osanottajien toimesta huolellisesti suunniteltu tavoitteellinen työkierto toimi parhaiten, ja osastonhoitajilla oli tärkeä rooli sen onnistumisessa. Parempaa ja modernimpaa tiedonkulkua pitäisi kehittää organisaation sisällä tavoitteellisesta työkierrosta ja viestinnän avoimuutta asiasta kuuluisi lisätä. Halu oppia uutta, korkea motivaatio ja asetetut tavoitteet henkilö-, yhteisö- ja organisaatiotasoilla ovat avaimia menestyksekkääseen tavoitteelliseen työkiertoon. Tämä opinnäytetyö on osa Double Degree Programme -tutkintoa, yhteistyössä CUAS:in kanssa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata osastonhoitajien kokemuksia tavoitteellisesta työkierrosta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työyksiköissä. Tavoitteena oli selventää kuinka kyseinen malli oli käytössä työyksiköissä ja oliko mallissa jotain kehitettävää osastonhoitajien näkökulmasta katsottuna.
Kyselyyn vastasi 55 osastonhoitajaa antaen vastausprosentiksi 72 %. Nominaaliasteikko- ja avoimet kysymykset analysoitiin käyttäen sopivia tilastollisia menetelmiä. Tavoitteellinen työkiertomalli oli ollut käytössä vain 15 organisaation työyksikössä. Se oli ollut pääosin sisäistä ja yhdensuuntaista vuosina 2009─2011, ja sairaanhoitajat ottivat eniten osaa kiertoon. Keskimääräinen kiertoaika oli ollut kolmesta kuuteen kuukautta. Ennen itse kiertoa tapahtuva, kaikkien osanottajien toimesta huolellisesti suunniteltu tavoitteellinen työkierto toimi parhaiten, ja osastonhoitajilla oli tärkeä rooli sen onnistumisessa. Parempaa ja modernimpaa tiedonkulkua pitäisi kehittää organisaation sisällä tavoitteellisesta työkierrosta ja viestinnän avoimuutta asiasta kuuluisi lisätä. Halu oppia uutta, korkea motivaatio ja asetetut tavoitteet henkilö-, yhteisö- ja organisaatiotasoilla ovat avaimia menestyksekkääseen tavoitteelliseen työkiertoon. Tämä opinnäytetyö on osa Double Degree Programme -tutkintoa, yhteistyössä CUAS:in kanssa.