Kansainvälisten työnhakijoiden hakijakokemus Suomessa
Lahti, Markus (2023)
Lahti, Markus
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611138
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611138
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja tarkastella kansainvälisten työnhakijoiden hakijakokemusta Suomessa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään asioita, jotka voisivat olla esteenä tai haasteena kansainvälisen työnhakijan työllistymisessä rekrytointiprosessin aikana. Lisäksi oli ensiarvoista tarkastella mahdollisia kielitaitoon ja kulttuuritaustaan liittyviä haasteita sekä keinoja, joilla kyseisissä haasteissa kansainvälisiä työnhakijoita voitaisiin auttaa. Opinnäytetyön tekeminen sijoittui syyskuun 2022 ja huhtikuun 2023 väliselle ajalle.
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona nimettömänä pysyvälle henkilöstöpalvelualan yritykselle. Toimeksiannon tavoitteena oli tutkia ja koota tietoa toimeksiantajalle kansainvälisistä rekrytoinneista ja kansainvälisten työnhakijoiden hakijakokemuksesta Suomessa. Tällöin lopputuloksena toimeksiantajayritykselle saatiin käyttöön tutkimuksen avulla hyödyllistä tietoa koskien opinnäytetyön aiherajausta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin hakijakokemuksen lisäksi rekrytointia yleisellä tasolla sekä rekrytointia kansainvälisten työnhakijoiden näkökulmasta. Työn tutkimusosion, jossa yhdistyi määrällisen ja laadullisen tutkimuksen menetelmät, englanninkielinen kysely lähetettiin kohderyhmälle raportointityökalu Webropolia hyödyntäen. Tutkimuksen kohderyhmästä Webropol-kyselyyn vastasi noin 9 % (n=32).
Tutkimustulosten mukaan kohderyhmä koki hakijakokemukseen eniten vaikuttavien haasteiden liittyvän kielitaitoon ja epäoikeudenmukaisuuteen. Tuloksissa korostui kokemus siitä, että suomenkieliset menevät rekrytoinnissa englanninkielisten edelle riippumatta työnhakijan muista ominaisuuksista tai muusta soveltuvuudesta työtehtävään, vaikka englannin kieli olisikin ilmoitettu soveltuvaksi kieleksi rekrytointiprosessissa.
Jatkotutkimusta opinnäytetyöaiheesta voisi toteuttaa käyttämällä laadullisia haastattelumenetelmiä, jolloin aiheesta voitaisiin syventyä esimerkiksi erilaisiin kulttuurieroihin ja niiden ilmenemiseen rekrytointiprosessin tai haastattelujen aikana
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona nimettömänä pysyvälle henkilöstöpalvelualan yritykselle. Toimeksiannon tavoitteena oli tutkia ja koota tietoa toimeksiantajalle kansainvälisistä rekrytoinneista ja kansainvälisten työnhakijoiden hakijakokemuksesta Suomessa. Tällöin lopputuloksena toimeksiantajayritykselle saatiin käyttöön tutkimuksen avulla hyödyllistä tietoa koskien opinnäytetyön aiherajausta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin hakijakokemuksen lisäksi rekrytointia yleisellä tasolla sekä rekrytointia kansainvälisten työnhakijoiden näkökulmasta. Työn tutkimusosion, jossa yhdistyi määrällisen ja laadullisen tutkimuksen menetelmät, englanninkielinen kysely lähetettiin kohderyhmälle raportointityökalu Webropolia hyödyntäen. Tutkimuksen kohderyhmästä Webropol-kyselyyn vastasi noin 9 % (n=32).
Tutkimustulosten mukaan kohderyhmä koki hakijakokemukseen eniten vaikuttavien haasteiden liittyvän kielitaitoon ja epäoikeudenmukaisuuteen. Tuloksissa korostui kokemus siitä, että suomenkieliset menevät rekrytoinnissa englanninkielisten edelle riippumatta työnhakijan muista ominaisuuksista tai muusta soveltuvuudesta työtehtävään, vaikka englannin kieli olisikin ilmoitettu soveltuvaksi kieleksi rekrytointiprosessissa.
Jatkotutkimusta opinnäytetyöaiheesta voisi toteuttaa käyttämällä laadullisia haastattelumenetelmiä, jolloin aiheesta voitaisiin syventyä esimerkiksi erilaisiin kulttuurieroihin ja niiden ilmenemiseen rekrytointiprosessin tai haastattelujen aikana